Hyvin usein kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden korjaustyöohjeissa (työselityksissä) on maininta, että kaikki homeiset alueet (korjatut tai korjaamattomat) käsitellään lopuksi desinfiointiaineilla määrittelemättä sen tarkemmin, mitä ainetta tarkoitetaan. Toisinaan korjaussuunnittelija määrittelee aineenkin.

Home- ja kosteusvauriokorjauksen periaatehan on, että aluksi pitää määritellä vaurion syy. Sen jälkeen vaurioitunut materiaali uusitaan, tai rakenne puhdistetaan mikäli uusiminen ei ole mahdollista. Erittäin tärkeätä on, että korjauksessa poistetaan myös vaurion syy, jolloin vaurio ei jatkossa uusiudu. Useimmiten tämä tarkoittaa rakenteen korjaamista siten, että se ei pääse jatkossa kostumaan, koska liika kosteushan ongelmat yleensä aiheuttaa.

Kun jatkossa rakenne ei enää kostu, niin voidaan perustellusti kysyä, miksi se tulisi vielä käsitellä desinfiointiaineilla. Eihän vaurioitumisen pitäisi olla jatkossa edes mahdollista. Desinfiointiaineita ja niiden tehokkuutta on tutkittu varsin niukasti. Monet mikrobiologian asiatuntijat ovat kovin epäileviä desinfioinnin tarpeesta ja osa heistä on ottanut kielteisenkin kannan menettelyyn /Hometalkoot sivusto/. Aineet saattavat olla vaarallisia ihmisille. Toisaalta ne voivat kyllä vähentää normaalien homesienten kasvua, mutta jopa edistää vaarallisten, homemyrkkyjä tuottavien lajien kasvua, mikäli rakenteet pääsevät kostumaan uudelleen /Tekniikka& Talous –lehti 30.4.2015/.

Lundin yliopistossa Ruotsissa on tehty käytännönläheinen tutkimus desinfiointimenetelmien vaikutuksesta homeiden kasvuun ja niiden tuottamien homemyrkkyjen (mykotoksiini) laatuun ja määriin. /Bloom, Must, Åmand, Peitzsch, Larrson. Sanering av mögelskador. SBUF rapport nr 12079. B1898. Toukokuu 2010/. Tutkimuksen päätulokset olivat seuraavat:

1. Mikään testissä mukana ollut menetelmä ei estänyt aivan täydellisesti homeiden jatkokasvua suotuisissa olosuhteissa. Kemiallisen käsittelyn jälkeen kasvu oli toki varsin vähäistä.
2. Mitattujen homemyrkkyjen määrä jopa nousi kemiallisten käsittelyjen jälkeen vertailunäytteeseen nähden. Vain yksi kemiallinen aine kykeni alentamaan homemyrkkyjen määrää.

Ruotsalaisen julkaisun ja edellä mainittujen muiden lähteiden perusteella Rakennustarkkailija ehdottaa, että kemiallisia desinfiointiaineita ei tulisi käyttää sisätilojen homekorjauksissa ilman perusteellista ja luotettavaa riski- ja hyötyarviota.

Oleellista on, että vaurion syy selvitetään luotettavasti ja se poistetaan korjauksen yhteydessä. Vaurioitunut materiaali uusitaan tai mikäli sitä ei voida uusia, niin se puhdistetaan homeesta huolella. Korjauksen jälkeen vauriorakennuksen sisätilat pudistetaan perusteellisesti (Hometalkoot ohjeen mukaisesti).

Ruotsalaisessa tutkimuksessa koekappaleina käytettiin kipsilevyä ja männyn pintapuuta. Koejärjestely oli seuraava:

1. koekappaleiden sterilointi
2. koepalojen käsittely homesienillä
3. koekappaleiden säilytys 95 %:n suhteellisessa kosteudessa 3 viikkoa
4. koekappaleiden homeiden analysointi ja niiden käsittely erilaisilla desinfiointimenetelmillä, joiden annettiin vaikuttaa/kuivua 1 vrk:n ajan
5. homeiden analysointi (homeet ja homemyrkyt)
6. koekappaleiden annettiin olla huoneilmassa 40 %:n suhteellisessa kosteudessa 6 viikkoa
7. koekappaleiden analysointi (homeet ja homemyrkyt)
8. koekappaleiden säilytys 95 %:n kosteudessa 6 viikkoa
9. homeiden analysointi (homeet ja homemyrkyt).

Käytetyt saneerausmenetelmät olivat otsonointi, Penetrox-S, Boracol 10-2Bd, kuumailmapuhallin, liekitys, höyrykäsittely, Alg&Mögelbort Proffs, klorin (natriumhypokloriitti), Vital Protect ja pelkkä kuivaus.

Sitten on vielä syytä erikseen muistuttaa, että PHMG:tä ja PHMB:tä sisältävien aineiden käyttö sisätiloissa on Tukesin määräysten mukaan kielletty vuoden 2013 alusta.

Alla on ruotsalaisen tutkimuksen yhteenveto homeiden kasvusta ja toksiinien esiintymisestä kokeen lopussa, eli vaiheessa 9 (ks. edellä). Taulukot on lisätty 4.6.2015. Taulukoiden teksteissä saattaa olla virheellisyyksiä, joten kommentit ja korjaukset ovat tervetulleita. On syytä huomata, että mäntylautaan istutettiin Aspergillus hometta ja kipsilevyyn Stachybotrys chartarum hometta. Niissä kasvoi kuitenkin myös muitakin homelajeja. Mikäli haluaa saada tarkempaa tietoa, niin suosittelen tutustumista ruotsalaiseen tutkimukseen, joka löytyy alla olevasta linkistä.

https://www.sbuf.se/Projektsida/?project=abccd00f-ab25-4ebd-855a-3b38b7fb4779

Toksiinien esiintyminen koekappaleissa kokeen lopussa

Homeiden esiintyminen mäntylaudassa kokeen lopussa