Onko energiatodistuksilla virkaa?

Energiatodistukset nousevat esille aina tuon tuostakin lehtien yleisönosastoissa ja rakennusalan tilaisuuksissa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien yleisönosaston kirjoituksissa todetaan ”Energiatodistus tulisi panna täysremonttiin” (HS 8.8.2015) ja  ”Energiatodistus on irvikuva todellisuudesta” (HS 9.8.2015).

Edellinen ympäristöministeri Pia Viitanen teetti pientalojen energiatodistuksista selvityksen kansalaisaloitteen painostamana (Pientaloliitto). Selvityksen julkistamistilaisuudessa 12.3.2015 hän sanoi, että pientalojen energiatodistukseen tulee muutoksia (Ympäristöministeri Pia Viitanen Energiatodistus). Nykyisessä hallitusohjelmassa ei näitä asioita enää mainita ja taitavat ollakin liian pieniä juttuja nykyisen kansallisen hätätilan vallitessa.

Artikkelin loppuun on lisätty täydennyksiä ympäristöministeriön lainsäädännön muutoksista ja -ehdotuksista sekä linkit vuoden 2018 alusta voimaantulleisiin uusiin asetuksiin ja ohjeisiin.

Omakotitalon esimerkkitarkastelu

Seuraavassa taulukossa on esitetty erään 1989 rakennetun sähkölämmitteisen pientalon energiankulutustiedot. Puulla tuotetuksi energiaksi energiatodistuslaskelma antaa 3 333 kWh/vuosi (2 heitto-m3).

Energiatodistus1

Ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty 2013 voimaan tulleen energiatodistuksen mukaiset arvot. Toisessa sarakkeessa on esitetty koko kiinteistön toteutunut energiankulutus. Siihen sisältyy asuinrakennuksen (165 m²) lisäksi erillisen, puolilämpimän piharakennuksen (autotalli, varasto ja askarteluhuone, 42 m²) energiankulutus. Lämmitettyä nettoalaa (207 m2) kohden todellisen kulutuksen suuruudeksi tulee 128 kWh/(m2 vuosi).

Tälle rakennukselle energiatodistuksen mukaiset arvot ovat siis seuraavat ja ne esitetään Energiatodistuksen etulehdellä:

  • Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 289 kWhE/(m2 vuosi)
  • Energialuokka E 
  • Edellisten lisäksi todistuksen lisälehdillä voidaan esittää toteutunut energiankulutus 26 400 kWh/a ja 128 kWh/(m2  vuosi). Sen lisäksi tulisi ilmoittaa ostetun polttoaineen määrä, eli 2 heitto-m3 koivupilkkeitä (noin 3 400 kWh).

Mitä edellä olevat merkinnät ja lukemat sitten kertovat tavalliselle kuluttajalle?

Energiatodistuksen lukemat, joissa on käytetty energiamuodon kertoimia (esimerkiksi sähkölle 1,7 ja puulle 0,5) eivät mielestäni kerro tavalliselle kuluttajalle oikeastaan yhtään mitään. Energiatodistuksen mukainen laskennallinen kulutus on tässä tapauksessa 30 300 kWh/vuosi, mutta kun se kerrotaan em. energiamuodon kertoimella tuleekin lukemaksi hurjat 47 400, mistä seuraa pinta-alaa kohti laskettuna em. lukema 289 kWhE/(m2 vuosi).

Meillähän on vielä käytössä myös vanhan energiatodistuksen aikaisia lukemia ja luokitteluja, jotka taas ovat kovin erilaisia nykyiseen todistukseen verrattuna, mutta ei niistä sen enempää, koska jos ne otettaisiin tähän mukaan, niin silloin tästä vasta soppa syntyisi.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta energiatodistuksilla olisi jotain merkitystä rakennuksen käyttäjälle ja ostajalle? Ehdotan, että vuoden 2013 energiatodistusta muutetaan siten, että siinä ilmoitetaan seuraavat energiankulutuslukemat:

  • Energiatodistuksen mukainen laskennallinen energiankulutus: 30 300 kWh/vuosi (184 kWh/m2 vuosi). On syytä erityisesti tähdentää, että laskijan on käytettävä todellisia lähtötietoja, joka edellyttää esim. määrätietojen laskemista piirustuksista. Tällöin tulos on edes jollain tavoin järkeenkäypä. Myös piharakennukselle olisi hyvä laskea oma todistus, jolloin yhteisarvot olisivat toteutuneen kulutuksen kanssa linjassa.
  • Luokittelutunnus, joka pitää asettaa laskennallisen kulutuksen mukaan (kWh/m2 vuosi).
  • Toteutunut energiankulutus mitattuihin arvoihin perustuen (sähkö, kaukolämpö ym.): 26 400 kWh/vuosi (128 kWh/m² vuosi). Lukuun ei sisälly puulla tuotettu energia, jonka suuruus on noin 3 300 kWh/vuosi (2 irto-m3/vuosi). Toki on huomautettavat, että eihän tämä toteutunut kulutus ole aivan linjassa edellä esitetyn, vain asuinrakennusta koskevan laskennallisen kulutuksen kanssa, mutta sehän korjaantuu, kun piharakennuksellekin lasketaan energiatodistus (tässä en sitä nyt lähde esittämään).

Oleellisin muutos nykykäytäntöön olisi, että energiamuodon kertoimia ei enää käytettäisi kuluttajalle menevässä informaatiossa. Mikäli energiamuotojen käyttöä halutaan vaikkapa valtiovallan taholta ohjata, niin tehtäköön se jollain muulla tavoin.

Kuinka paljon omakotitalo kuluttaa energiaa?

Nykyisin, kun kovasti kilpaillaan energiapihiydellä huomataan usein, että kulutuslukemia esitetään kovin monin tavoin. Suoralla sähköllä lämmitetyissä taloissa sähkömittarin lukema kertoo selkeästi talon kokonaisenergiankulutuksen, eli lämmitys ja kaikki muu kulutus (lämminvesi, valot, laitteet, ym.). Kaukolämmitystaloissa esitetään joskus vain kaukolämmön kulutus, jolloin taloussähkön lukema on kaivettava esiin sähkölaskusta, mikäli halutaan saada selville kokonaiskulutus. Öljylämmittäjä puhuu öljyn kulutuksesta ja kääntää litrat kWh:ksi ja unohtaa sähkön kulutuksen.

Taloussähkön kulutus on koko ajan kasvanut, ja runsailla laitteilla varustetussa nykyajan talossa se voi nousta jopa lähelle 10 000 kWh/a. Kuitenkin näkee kirjoituksia, joissa esitetään, että pientalon kokonaisenerginkulutus olisi luokkaa 4 000 – 5 000 kWh/a. Siis kaikki kulutus mukana, lämmitys ja taloussähkö ym. Tämähän ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Lehdistä olen lukenut, että joissakin taloissa on havaittu virheitä sähkömittarilla vaiheiden kytkennässä, jolloin mittariin kertyy vain 1/3 tai 2/3 todellisesta kulutuksesta. Ehkäpä noissa 5 000 kwh:n  taloissa on kyse tästä?

Vattenfallin nettisivuilla on mielestäni esitetty varsin oikealta näyttäviä rakennusten energiankulutuksia: sähkölämmitetty 120 m2 omakotitalo 18 480 kWh/a ja ei sähkölämmitetyn vastaavan omakotitalon sähkönkulutus (normaali varustelutaso) 7 300 kWh/a. Tarkemmat jakaumat löytyvät nettisivuilta.

http://www.vattenfall.fi/fi/omakotitalo.htm

Kuulisin mielelläni kommentteja, millaisiin energiankulutuksiin blogin lukijat ovat pientaloissa päässeet – siis kokonaiskulutus (lämmitys + sähkö).

Lisäys 3.10.2015:

Ympäristöministeriö on sittenkin lähtenyt uudistamaan energiatodistusta. Lakiluonnos lausunnolle 1.10.2015.  Uudistetulla etusivulla olisi uusina tietoina ”Rakennuksen tyyppikulutus, kWh/(m² vuosi)”, joka tarkoittanee laskennallista kulutusta, ja ”Rakennuksen ilmoitettu kulutus, kWh/(m² vuosi)”, joka tarkoittanee toteutunutta energiankulutusta. Energiatehokkuusluokittelu perustuisi entiseen tapaan ”Energiatehokkuuden vertailulukuun, kWhE /(m2  vuosi)”, joka on tyyppikulutus painotettuna energiamuodon kertoimelle. Nyt kiinnostuneet antamaan lausuntoa 15.11.2015  mennessä.

Lisäys 25.2.2018:

Uudistettu energiatodistus tuli voimaan 1.1.2018 asetuksen muodossa. Energiamuotojen kertoimet ovat nyt saaneet seuraavat arvot: sähkö 1,20, kaukolämpö 0,50, fossiiliset polttoaineet 1,00, rakennuksessa käytettävät uusituvat polttoaineet 0,50 ja kaukojäähdytys 0,28. Todistuksen etusivulla ilmoitetaan vain edellä mainittu ”Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, eli E-luku” ja ”Uuden rakennuksen E-luvun vaatimus”.

Rakentamismääräykset näyttävät nykyään löytyvän parhaiten alla olevan linkin kautta:

https://www.edilex.fi/rakentamismaaraykset

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Onko energiatodistuksilla virkaa?

  1. Timo Jokinen sanoo:

    Kiva että olit huomannut kirjoitukseni Hesarissa! Esittämässäsi esimerkissä näkyy laskennan ongelma, eli lasketut kulutukset ovat lähes poikkeuksetta merkittävästi suurempia, kuin mitatut todelliset. Ero on tosin tässä tapauksessa vielä kohtuullinen. Tiedän myös sähkölämmitteisten omakotitalojen kohdalla saadun kaksinkertaisia kulutuksia.

    Itse olen perusteellisemmin paneutunut erään 2003 valmistuneen espoolaisen kerrostalon energiatodistukseen. K.o. talo on Kiinteistöliiton tilastojen mukaan rakentamisajankohtansa energiatehokkaimpia. Laskennallinen kaukolämmön kulutus oli 2,13 kertainen normeerattuun toteutuneeseen kulutukseen nähden ja energialuokaksi tuli F, eli toiseksi huonoin. Toteutuneilla kulutuksilla luokaksi olisi tullut D tai ehkä jopa C.

    Analysoin laskentaa käyttäen samaa työkalua, kuin pätevöitynyt laatija (laskentapalvelut.fi). Tulokseksi tuli tilojen lämmityksen lämmöntarpeeksi ilman käyttöveden lämmitystä 337 MWh/a, kun toteutunut on ollut n. 165 MWh. Noin suuri poikkeama ei ole mitenkään selitettävissä standardikäytöistä poikkeamisilla. Itse asiassa laskin niiden vaikutuksen olevan likimain plus miinus nolla. Eli ministeriön vakioperustelulta ”vertaillaan rakennuksia, ei käyttäjiä” putoaa pohja.

    Mistä tuollainen posketon ero sitten voi johtua? Olen päätynyt siihen, että vaikuttavia tekijöitä on kaksi: Useiden lämmönkulutusta pienentävien ratkaisujen jättäminen huomiotta laskennassa ja puutteelliset rakennuksen ominaisuustiedot. Puuttuvat ominaisuustiedot, kuten hyötysuhteet, U-arvot ja ilmanvuotoluvut on korvattava ministeriön rakennusluvan hakemisvuoden mukaan taulukoimilla arvoilla. Nämä taas ovat tyypillisesti kulutusta vahvasti liioittelevia.

    Esimerkkitapauksessani sain ilmavuotojen osuudeksi laskennallisesta kulutuksesta 141 MWh/a, eli lähes toteutuneen kulutuksen verran! Jo tämä osoittaa selvästi, että laskenta ei anna käyttökelpoisia tuloksia.

    Laskennassa huomiotta jätettäviä ratkaisuja ovat mm parvekelasitukset ja tuloilmaikkunat. Näitä voidaan perustellusti pitää myös passiivisina aurinkoenergiajärjestelminä, jotka direktiivi nimenomaisesti vaatii otettavaksi huomioon. Jo näillä kahdella päästään helposti yli 10% säästöön lämmönkulutuksessa. Mainita voi myös vedenkulutusta vähentävät vakiovirtausventtiilit.

    Johtopäätöksenä vastaus blogin otsikon kysymykseen on: Ehdottomasi ei ole!

    Terveisin
    Timo Jokinen
    DI, Espoo

    Tykkää

  2. Nimetön sanoo:

    Kiitos selventävästä kannanotosta, otsikon kysymys on todella tarpeellinen. Aihepiiri on tosiaan ollut hieman ”jäähyllä” viime aikoina. Lain piiriin on tulossa 1.7.2017 myös ennen vuotta 1980 käyttöönotetut pientalot, saa nähdä nouseeko epäilyjä lain soveltamisperusteista silloin enemmän.
    Energiatodistus pitäisi lain mukaan olla käytettävissä myös kiinteistön myynti- ja vuokraustilanteessa. Mihin perustuu se, että kiinteistövälittäjät laittavat ilmoitukseen vain maininnan : ”ei energiatodistusta”? Muutama vuosi sitten muuan äänestyäjien valitsemma lainlaatija eli kansanedustaja ilmoitti nerokkaasti, että sellaista lakia ei tarvitse noudattaa, josta ei ole määritetty sanktiota. Olisi mielenkiintoista tietää, onko lain toteuttamista valvova viranomainen eli ARA ollut kiinnostunut energiatodistusta koskevan lain valvonnasta ja onko lain määrittämä ankarin sanktio eli uhkasakko ollut vielä esillä. (kehoitukset yms. tehoavat tunnetusti huonosti).
    En suinkaan kannata energiatodistuslain rikkojien jahtaamista; Motto: ”byrokratiaa pitää purkaa, varsinkin huonosti toimivaa byrokratiaa”

    Tykkää

    • Kiitos kommentista. Selvennyksenä, että Rakennustarkkailijan artikkeli käsitteli nimenomaan vanhoja taloja. Uudisrakennuksiinhan todistukset laaditaan jo luonnostaan, koska ne ovat osa rakennuslupaa.
      Lain mukaan vanhoihin rakennuksiin todistus vaaditaan myynti- tai vuokraustilanteessa, ja todellakin 1.7.2017 todistusvelvoite laajenee myös ennen vuotta 1980 käyttöönotettuihin pientaloihin. Rakennustarkkailijan tietoon ei ole ainakaan tullut, että valvova viranomainen olisi määrännyt lompakkoon asti käyviä sanktioita(?) Eikös silloin olla todellakin ”laittomassa” tilanteessa, kun taloa myydään ilman energiatodistusta. Vaikkapa kaupan osapuolet epäilisivätkin todistuksen informaatioarvoa, niin kyllähän se pitäisi lainkuuliaisilla kansalaisilla olla.
      Aran sivuilta löytyy viimeisintä tietoa todistuksista: tilastoa todistuksista ja tietokanta todistusten laatijoista.
      https://www.energiatodistusrekisteri.fi/public_html?command=browse

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s