Suomen rakennuskanan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden määrä on tässä tarkastelussa arvioitu eduskunnan tarkastusvaliokunnan Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -julkaisun (Julkaisu 1/2012)  mukaisina keskimääräisinä arvoina. Rakennuskannan määrätiedot ovat vuoden 2015 mukaiset ja ne on poimittu tilastokeskuksen aineistosta. Merkittävä kosteus- ja homevaurio on eduskunnan julkaisussa määritetty seuraavasti: Merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määrittää sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista  ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille (mm. mikrobiperäisille) epäpuhtauksille on todennäköistä, minkä perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Samaa määritelmää on käytetty myös Käypä hoito -suosituksissa (Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. 27.9.2016, ks. linkit alla).

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,2 – 1,6 miljardia euroa ja terveyteen liittyvien  kustannusten taso 23 – 953 miljoonaa euroa. Terveysvaikutusten arvioinnissa vaikuttaisi lähdejulkaisussa olevan muunnosvirhe, jolloin oikeampi keskiarvolukema olisi noin 800 miljoonaa euroa.

Kosteus- ja homevaurioiden määristä on tehty monia arvioita vuosikymmenten saatossa ja ne vaihtelevat varsin suuresti. Suomen Rakennusinsinöörien liiton julkaisussa Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen, RIL 250-2011, esitetään huomattavasti suurempia lukemia: Pientaloista 55 %:ssa ja kerrostaloissa 54 %:ssa on korjausta edellyttäviä kosteusvaurioita. Kouluista 70 %:ssa on kosteusvaurioita (näkyvää hometta 50 %  ja homeen hajua 25 %). Kosteusvaurioiden korjauskustannukset on julkaisussa arvioitu runsaaksi miljardiksi euroksi, eli ne ovat linjassa edellisen taulukon lukemien kanssa. Sen sijaan sairastumisen aiheuttamat kustannukset ovat RIL: julkaisun mukaan huimat. Allergia 5 miljardia euroa ja huonon sisäilman aiheuttamat haitat 3 miljardia euroa, yhteensä 8 miljardia euroa.

Sisäilmayhdistyksen julkaisussa vuodelta 1998 (SIY Raportti 10) on päädytty seuraaviin lukemiin rakennuskannan tasolla (tuon ajan markat on muunnettu rahanarvokertoimilla vuoden 2015 euroiksi): homekorjaukset 4 – 5 miljardia euroa ja huonon sisäilman kustannukset noin 4 miljardia euroa (sisältää mm. homeet ja allergiat sekä työtehon laskun, sairauspoissaolot, tupakansavun, sairaalainfektiot ja radonsyövät).

On ymmärrettävää, että kosteus- ja homevaurioiden määrien arviointi on vaikeaa. Sama pätee vielä enemmän vaurioista aiheutuvien kustannusten määrittämiseen, etenkin kun mukaan otetaan myös terveyshaitat ja työtehon aleneminen ym. tekijät. Korjausrakentamisen arvo (kaikki rakennukset) tällä hetkellä on 12,2 miljardia euroa vuosittain. Tämä sisältää normaalin ikääntymisestä aiheutuvan korjaamisen ja myös vauriokorjauksia. Kuitenkin korjausrakentamisen määrän tulisi olla merkittävästi suurempi, sillä noilla arvoilla korjausvelka (arvio noin 40 miljardia euroa) kasvaa jatkuvasti, eli rakennuksiemme laatu heikkenee. Seurauksena tästä on muun muassa kosteus- ja homevaurioita sekä terveyshaittojen lisääntyminen.

VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tekemän selvityksen (2016) mukaan kosteusvaurioita syntyy kaikenikäisiin rakennuksiin ja merkittävä osa niistä olisi estettävissä oikealla käytöllä ja kunnossapidolla. Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, joka on 5 prosenttia koko korjausrakentamisesta. Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on 9,4 miljardia euroa. Korjauksia on tehty asuntoihin esimerkiksi vuonna 2015 noin 7,1 miljardilla eurolla, kun todellinen tarve olisi ollut noin 8,3 miljardia euroa. Näiden numeroiden valossa asuntojen korjausvaje kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 11 miljardia euroa ja vanhaakin korjausvelkaa on jo olemassa melkoinen määrä. Ei hyvältä näytä. /Nippala, Vainio. Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. VTT Technology 274. Syyskuu 2016/

Linkit: (eduskunnan julkaisu avautuu suoraan pdf-muotoon)

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.

Kosteus- ja homevauriosta oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 27.9.2016