Lisäsin tämän artikkelin loppuun 8.4.2016 esimerkin Helsingin päiväkotien lattiaongelmista. Päällystettyjen betonilattioiden ongelmista on oma blogipostaus (13.5.2018): Johan nyt myrkyn lykkäsi. Päällystettyjen betonilattioiden päästöt (VOC).

Rakennustarkkailija ei malta olla puuttumatta esimerkinomaisesti Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) Kontinkankaan rakennuksen sisäilmaongelmiin.  Kohde on mukana aiemmassa kirjoituksessa ”Homekouluja Oulun seudulla”. Sanomalehti Kalevassa 5.1.2016 olleen jutun mukaan vuonna 2012 valmistuneen rakennuksen neljännen kerroksen sisäilmaongelmien syyksi varmistui märän betonilaatan päälle kiinnitetyn muovimaton liimasta irtoavat aineet, joista pahin oli formaldehydi. Korjaus tuli maksamaan 0,8 miljoonaa euroa, josta suurimman osan joutui maksamaan rakennuksen omistaja, sillä urakoitsija oli tehnyt konkurssin.

Samantyyppisiä ongelmia on ilmennyt viime vuosina melkoisen paljon. Joissakin kohteissa on tuotu esiin, että ongelma olisi rakennusalalla uusi ja siten tuntematon, mutta näinhän ei ole. Nykyisissä rakentamisohjeissa on määritetty varsin tarkoin betonilattioiden kosteustasot ennen kuin niitä voidaan päällystää. Myös kosteuden mittaamisesta on olemassa ohjeet. Näitä ohjeita tulee noudattaa. On täysin virheellistä ja anteeksiantamatonta liimailla muovimattoja kostean betonin päälle.

Mitä sitten tulee vaurion tunnettavuuteen, niin tässä on sopiva paikka siteerata esimerkkinä Rakennustuotanto-lehden artikkelia vuodelta 1986, siis 30 vuotta sitten. Jutun nimi on ”Pakkonormeilla eroon reklamaatioista. Lattiapäällystäjät kyllästyneet kosteusvaurioihin”. Artikkelissa todetaan seuraavaa: ”Nykyinen rakentamisen kiire on johtanut siihen, että reklamaatioita lattioiden vaurioista tulee yhä enemmän. Valussa ollut kosteus ei ehdi kuivua ja siksi aiheutuu väri-, haju- ja jopa home- ja sienikasvustohaittoja. Lähes poikkeuksetta syynä on betonivaluun tai laattaan jäänyt kosteus. Normisto kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi on ollut jo kauan, mutta niitä ei noudateta, koska niitä ei ole missään määrätty pakolliseksi. Ei ole eduksi alalle, jos se riitelee keskenään (lattiapäällysteala ja urakoitsijat). Paha on myös asunnonostajan tilanne, jos lattia vuoden tai puolen kuluttua kupruilee, haisee, muuttaa väriä tai irtoaa.”

Vielä lisäksi tuosta formaldehydistä, mikä em. vauriotapauksessa nousee esille. Suomessa oli formaldehydikohu 1980-luvun taitteessa, jolloin aineen todettiin aiheuttavan terveysongelmia (Helsingin Sanomat 2.2.1981). Syynä kohonneisiin pitoisuuksiin olivat tuon ajan lastulevyt, joista irtosi kaasua sisäilmaan. Aluksi lastulevyjen valmistajat väheksyivät ongelmaa ja tuottivat erilaisia ohjeita levyjen maalaamiseksi tiiviillä pohjamaalilla, mikä estäisi kaasun irtoamisen levystä. Ongelmasta syytettiin osittain myös energiatehokkaita ”purkkitiiviitä” taloja. Ongelmaa ei kuitenkaan saatu hallintaan, minkä seurauksena lastulevyn käyttö romahti varsin nopeasti korvautuen muilla levytuotteilla, enne kaikkea kipsilevyllä.

Lopuksi ei voi muuta kuin todeta vanhan sanonnan paikkansapitävyys: ”ei mitään uutta auringon alla”.

Otan tähän vielä esimerkin Helsingistä, missä kolmen päiväkodin märät betonilattiat on päällystetty muovimatoilla (Helsingin Sanomat 4.4.2016 ja 7.4.2016).

Lehden mukaan kyse on  Lauttasaaressa sijaitsevista Telkän (rakennettu 2008 ja laajennettu 2013) ja Silkkiuikun (valmistunut 2012) päiväkodeista ja  Vuosaaressa sijaitsevasta Kanavan (valmistunut 2012) päiväkodista.  Telkän päiväkodista betonilaatan kosteudeksi on mitattu useista paikoista yli 90 prosentin suhteellisia kosteuksia! Ongelmanahan tässäkin on, että korkeassa kosteudessa muovimattojen liimat alkavat hajota ja tuottavat haitallisia yhdisteitä huoneilmaan. Kiinteistöpäällikkö toteaa, että yrittäjä ei ole osannut laskea oikein betonilattian kuivatukseen tarvittavaa aikaa. No, ei todellakaan ole osannut eikä ole jostain syystä ilmeisesti halunnut mitata kosteuksia, joilla olisi saatu selkeä tieto päällystämiskelpoisuudesta.  Tilat joudutaan korjauksen ajaksi tyhjentämään ja päiväkotitoiminnalle etsimään väistötilat. Remontteihin kuluu ainakin 300 000 euroa. Kaiken lisäksi urakoitsija on Oulun kohteen tavoin konkurssissa.

Saattaapa olla niin, että konkurssikypsää yritystä eivät nuo laatuasiat eityisemmin kiinnosta. Joskin on näissä kohteissa myös rakennuttajalla peiliinkatsomisen paikka.

Tietoa ja ohjeita betonilattioiden päällystämisestä

Betonilattiarakenteiden kosteydenhallinta ja päällystäminen/pinnoittaminen. https://www.betoniyhdistys.fi/media/kurssimateriaalia/betonilattiakurssi/22.3.2022_betonilattiarakenteiden-kosteudenhallinta_juha-komonen.pdf

Menossa olevassa Terveet tilat 2028 -hankkeessa ollaan tuottamassa tietoa muovimatoilla päällystettyjen betonilattioiden vaurioista, korjaustarpeen arvioinnista ja korjaamisesta. Luonnosversion kommentointi umpeutui toukokuussa 2022, joten voitanee odotella valmsita julkaisua vielä vuoden 2022 aikana. https://tilatjaterveys.fi/-/muovimatolla-paallystetyt-betonilattiat-opas-on-edennyt-kasikirjoituksen-kommentointivaiheeseen