Yleiseen käyttöön on tullut käsite korjausvelka. Ajatuksena on se, että jos rakennuksiin ei tehdä joillakin perusteilla laskettua määrää korjaustoimia vuosien myötä, niin rakennuksen kunto heikkenee tavoitetasoon verrattuna. Korjausvelka on siten teoreettinen käsite, mutta itse korjaustarve on totisinta totta. Väittäisinpä, että melkoinen osa rakennusten vaurioista johtuu korjauksen/ylläpidon laiminlyönnistä. Jos vaikkapa koulua on käytetty runsaat neljäkymmentä vuotta tekemättä siihen merkittäviä korjauksia, niin johan siinä alkaa ongelmia esiintyä: ilmanvaihto on aivan riittämätön, katot vuotavat, pesutilojen seinät ja lattiat kostuvat, salaojat ovat tukossa ym. ym. Sisäilma- ja kosteusvauriot ovat silloin totisinta totta.

Esimerkiksi Oulun kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka on 110 miljoonaa euroa ja perusparannustarve 228 miljoonaa euroa (Kaleva 20.11.2014). Oulun kaupungin rakennukset vanhenevat runsaalla 20 miljoonan euron edestä joka vuosi. Jotta asiat saataisiin hallintaan pitäisi kunnostuksiin laittaa tulevina vuosina keskimäärin 32 miljoonaa euroa. Toteutunut summa on vain 15 – 20 miljoonaa euroa vuosittain, joten ei ole suuri yllätys, jos jatkossakin tullaan taistelemaan kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kanssa. Sama tilanne on liki kaikissa kunnissamme. Lukemat on päivitetty Oulussa (Kaleva 17.9.2015) kuten myös muissa isoimmissa kunnissa. Päivityksen mukaan Oulussa velka on kasvanut liki 120 miljoonaan ja toteutuva korjaussumma alentunut 13 – 15 miljoonaan. Eli huono on yhtälä rakennusten toimivuuden ja palvelukyvyn kannalta. (päivitys 17.9.2015)

Tydennys: ROTI 2021 -raportin (Rakennetun omaisuuden tila 2021) tulokset (lisätty 11.3.2021):

https://www.ril.fi/fi/alan-kehitys-2/roti-2021

Suomen rakennuskannan arvo on 500 mrd. €, josta pientalojen arvo on 130 mrd. € ja asuinkerrostalojen 145 mrd. €. Tulevina vuosina asuinrakennusten korjauksiin pitäisi satsata noin 10 mrd. € vuosittain. Vuonna 2018 asuinrakennuksia korjattiin 7,6 mrd. €:lla, joten korjausvajetta (korjausvelkaa) syntyy vain lisää. Lisäksi, etenkin kuntien palvelurakennuskannassa on mittava korjausvaje, liki 10 mrd. €. Kuntien kireän talouden tietäen ongelmaan ei ole olemassa helppoa ratkaisuja, joten sisäilmaongelmaisia rakennuksia (koulut, päiväkodit ym.)  tulee jatkossakin riittämään kuntapuolella.

Roti-raporteista löytyy paljon tietoa koko rakennetun ympäristön nykytilasta. Kannattaa tutustua.

Tilastokeskus tarkkailee myös korjausvelan kehittymistä:

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/hoitaako-korjaaminen-korjausvelkaa/