Homekouluja Oulun seudulla

Rakennustarkkailija on seurannut huolestuneena erityisesti koulujen sisäilmastosta käytävää uutisointia ja keskustelua lehdistössä. Jotkut ongelmakohteet näyttävät nousevat esiin toistuvasti, minkä vuoksi helposti tulee käsitys, että tapauksia on todella runsaasti. Toisaalta on päivän selvää, että jo yksikin rakennus, jonka sisäilmasta aiheutuu todellisia terveysongelmia, on liikaa.

Jatkossa on otettu lähempään tarkasteluun vuosina 2014-2015 lehdissä esiintyneitä ongelmarakennuksia Oulun seudulla. Rakennustarkkailijan käsityksen mukaan tilanne on samankaltainen myös muilla Suomen alueilla. Ongelmien yhtenä alkusyynä on mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Korjaushankkeet tulee ajoittaa pitkän aikavälin suunnitelman (PTS) mukaan. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty. Kuntapäättäjien on syytä herätä, vaikka rahakirstun pohja paistaakin.

Juttuun on lisätty alle uusi kohta ”Lisää sisäilmaongelmaisia rakennuksia Oulun seudulla”, mihin on kirjattu uusia tapauksia, niin kouluja kuin muitakin rakennuksia.

Blogin varsinaiseen artikkeliin on tehty tarkennuksia sen mukaan, kun lehdistössä on julkaistu uutta tietoa. Valitettavasti nämä sisäilmaongelmat näyttävät olevan jatkokertomuksia. Lisäykset on tehty ko. kohteen selostukseen eri värisellä tekstillä.

Lisää sisäilmaongelmaisia rakennuksia Oulun seudulla

Vuoden 2017 ja 2018 aikana Oulun seudulla on julkisuuteen noussut uusia ongelmakohteita, muitakin kuin vain kouluja.

Limingan Hannu Krankan koulurakennuksessa tehdyn kuntotutkimuksen perusteella on havaittu rakennuksessa erilaisia ongelmia ja puutteita. Muovimatoilla päällystetyissä lattioissa on paikoin havaittu kupruilua matoissa ja ne uusitaan käyttäen jotain muuta lattiamateriaalia. Myös ulkopuolen maanpintaa alennetaan sokkelin vieressä. Nyt maanpinta ulottuu miltei tiiliverhouksen alareunaan saakka. Koulu on rakennettu vuosina 2006-2007, joten sen ikä on vasta kymmenen vuotta. (Kaleva 24.11.2017). Lisätutkimuksissa on ilmennyt, että lattiabetoni on ollut koste ja pintamateriaaleista on kulkeutunut VOC-yhdisteitä betoniin. Noin 2 000 m2:n alueelta poistetaan pintamateriaalit, jyrsitään betonipinta ja poistetaan VOC:it betonista lämpökäsittelyllä (bake-out). Kosteat betonit luonnollisesti kuivataan ennen uuden pinnoitteen asentamista. Lisäksi tehdään aiemmin mainittuja piha-alueen kunnostuksia sekä paikallisia ”mikrobikorjauksia”.  Kunta selvittää vielä vastuukysymyksiä, mutta varsin todennäköiseltä näyttää, että kustannukset tulevat kuntalaisten maksettavaksi. (Rantalakeus 25.4.2018 ja Kaleva 27.4.2018).

Oulun Kiimingin Jokirannan koulun oppilaat (vanhemmat) menivät lakkoon huonon sisäilman takia. Koulua on korjailtu tällä vuosituhannella liki kymmenellä miljoonalla eurolla. Jatkossa koulusta otettiin 15 mikrobinäytettä, joista yhdessä löytyi vahva viite vauriosta (kellarin käytävä) ja kolmesta heikko viite vauriosta (koulun D-osa). Kohteessa käynnistetään korjaustoimia. /Kaleva 21.2.2017, 16.1.2017 ja 10.1.2017/

Jokirannan koulussa on tehty kesän 2017  aikana Oulun tilakeskuksen mukaan mm. seuraavia korjauksia: laajoja tiivistyskorjauksia, yksittäisten tilojen vauriokorjauksia ja ilmanvaihtojärjestelmien korjaus- ja parannustöitä. Muovimattojen VOC-korjauksia joudutaan tekemään suunniteltua laajemmin, minkä vuoksi niiden korjauksia tehdään vielä koulutyön aikana. Jatkossa tehdään vielä korjaustöiden laadunvarmistustoimenpiteitä vuoden loppuun saakka. Korjaustyötä ovat valvoneet ulkopuoliset rakennus- ja lvis-valvojat. Lisäksi koko prosessin ajan töitä on valvonut ulkopuolinen rakennusterveysasiantuntija. Vaikuttaisi siltä, että nämä korjaukset on yritetty tehdä huolella ja parasta asiantuntemusta käyttäen. Mutta kuinkas sitten kävikään. Koulut alkoivat torstaina 8.8.2017 ja miltei välittömästi jotkut oppilaat alkoivat vanhempien mukaan kärsiä sisäilmaoireilusta. Toki rehtorin kertoman mukaan remontti on vielä kesken eikä ilmanvaihtoa ole voitu sen vuoksi vielä kunnolla käynnistää. /Kaleva 15.8.2017/. Rakennustarkkailija jää seuraamaan mediaa asian tiimoilta.

Muhoksen kirkonkylän koulua tutkitaan sisäilmaongelmien takia. /Kaleva 10.1.2017/

Kempeleessä ongelmaksi on noussut kunnantalo, jota muutama vuosi sitten korjattiin perusteellisesti runsaalla parilla miljoonalla eurolla. Tuolloin pahiten vaurioitunut rakennuksen siipi purettiin kokonaan pois. Työ tehtiin pääasiassa kunnan omana työnä kustannusarvio jopa alittaen. Vuoden 2017 alussa suurin osa rakennuksesta jouduttiin taas tyhjentämään. Mikähän tässä korjaamisessa meni pieleen?? /Kaleva 16.1.2017/. 

Kempeleen kunnantalo tuli nyt sitten elinkaarensa päähän. Käyttäjät eivät sinne enää palaa ja rakennus puretaan. Talon kanssa tsaikkaamiseen on uponnut muutama miljoona, joilla rahoilla olisi saatu paljon hyvää aikaiseksi kunnassa. Toki on hyvä, että kunta kykeni tekemään lopulta selkeän päätöksen. Kunnanjohtajan sanoin ”Tähän rakennukseen on turha enää polttaa rahaa”. /Rantalakeus 17.1.2018/

Kempeleen kunnantalo 1

Kempeleen kunnantalo laitettiin maan tasalle kesällä 2019.

Ylivieskan Jokirannan yläkoulun päärakennus asetettiin 26.4.2017 käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Päätöksen teki kaupungin sisäilmatyöryhmä tehdyn kuntotutkimuksen perusteella. Koulun päärakennus on valmistunut 1970-luvulla ja perukorjattu 2008.  Koulussa on 600 oppilasta. /Kaleva 27.4.2017/. Kaleva uutisoi 10.10.2017, että koulun vanhin osa esitetään purettavaksi. Tulokset perustuvat uuteen kuntotutkimusraporttiin. Päärakennuksen uudempaan osaan kuntotutkimuksessa esitetään usieta korjaustarpeita ja -ehdotuksia, muun muassa ulkoseinien tiivistyskorjauksia ja yläpohjan tuuletuksen parantamista. Loppusyksyn aikana kunta tekee laskelmia erilaisista vaihtoehdoista. Tällä hetkellä parakeissa opiskelee lähes puolet kaupungin 900 peruskouluikäisestä.

Tarkastelua vuosien 2014-2015 tilanteesta lehtiartikkeleiden perusteella ja myöhempiä kommentteja

Oulun seudulla ongelmia on esiintynyt lehtitietojen mukaan vuosien 2014-2015 aikana  ainakin seuraavissa kouluissa (kursivoitu teksti on Rakennustarkkailijan omaa kommentointia kohteista):

  • Metsokankaan koulussa Oulussa on lattian kosteusongelmia ja ilmoitustaulujen hajuongelmia (Kaleva 6.3.2015, 11.2.2015). Epäilyn kohteena on mattoliimojen vaurioituminen betonilattian korkean kosteuden takia. Tämän tyyppinen ongelma on tunnettu jo pitkän aikaa, vaikka lehtikirjoituksissa vedotaan siihen, että ongelma olisi uusi. Ydinsyynä yleensä on betonilaattaan rakennusvaiheessa jäänyt tai siihen myöhemmin kulkeutunut kosteus. Kummassakin tapauksessa on kyseessä selkeä rakennusvirhe.
  • Jäälin koulua vaivaa sisäilmaongelma (Kaleva 17.2.2015, 20.1.2015). Koulua voidaan lehtitietojen mukaan käyttää korkeintaan viisi vuotta sillä edellytyksellä, että tiloissa käytetään sisäilmanpuhdistimia ja siivous sekä kunnossapito pidetään erittäin korkeana. Koulua ei korjata, vaan se tullaan purkamaan (onneksi näin). Mielenkiintoista olisi tietää, miten em. käyttöikä on määritelty sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa ja kuka tuollaisia määritelmiä kykenee tekemään luotettavasti.
  • Liminganlahden yhtenäiskoulussa (Linnukan koulu) Limingassa kiistellään sisäilman laadusta (Kaleva 12.12.2014, 29.11.2014, 21.3.2014, 14.3.2014, 24.1.2014, 15.1.2014). Koulu on rakennettu 1960 ja saneerattu mm. 1995. Tutkimuksia on tehty, mutta ongelman syytä ei ole kunnolla löydetty. Vanhemmat ovat kovasti huolissaan koulukkaiden terveydestä ja hyvä niin. Ongelmat on paikannette alapohjarakenteisiin ja kellariin. Lehtitietojen mukaan kellarin laajalla korjaamisella saataisiin rakennukselle lisää elinaikaa kolmekymmentä vuotta ja kapseloinnilla kymmenen vuotta. Eli tässäkin kohteessa esiintyy noita maagisia vuosiarvioita (ks. Jäälin koulu edellä). Mistähän tullevat? Rakennuksessa tehtiin alapohja- ja seinärakenteiden korjauksia ja kellarirakenteiden kapselointia. (Kaleva 18.11.2015).Koulun sisäilmaremontti tehtiin viime keväällä ja kesällä.  Nyt koulun oppilailta ja opettajilta on taas tullut ilmoituksia, joiden syyksi on epäilty sisäilmaongelmia. Myös oppilaiden vanhemmat ovat keräämässä nimiä adressiin, jossa vaaditaan ongelmien perusteellista selvittämistä. Joihinkin luokkiin on asennettu ilmanpuhdistajia. Tilanne vaikuttaa todella hankalalta, sillä teknisen toimen mukaan kaikki sisäilmamittausten tulokset näyttävät nollaa. (Rantalakeus 18.12.2015) . 

Liminganlahden yhtenäiskoulun (Linnukan koulu) sisäilmaongelmien tutkiminen jatkuu. Lehtiartikkelin mukaan tammikuussa 2016 ongelmia ryhtyy selvittämään ”sertifioitu rakennusterveysasiantuntija, RTA-pätevyys”.  Taustalle on vanhempien vaatimukset ja opettajien kannanotot ongelmien jatkumiseen. Saapa nähdä mitä jatkotutkimukset tuovat tullessaan.  Sinänsähän RTA-pätevöitynyt asiantuntija ei välttämättä tuo mitään uutta, mikäli aiemmat kuntotutkijatkin ovat hommansa tehneet kunnolla.

Ongelmien julkinen käsittely lehdistössä jatkuu (Kaleva 29.12.2015).  Otsikko on ”Kotikoulu Linnukan vaihtoehdoksi”. Edelleen koululaisten vanhemmat esittävät huolestuneisuuttaan kunnan suuntaan, ja kunta yrittää selittää, että kaikki voitava on tehty ja tullaan tekemään. Tuodaan myös esille, että tehdyissä tutkimuksissa ei varsinaista syytä sisäilmaongelmille ole löydetty. Tapaus on saanut runsaasti lehdistöjulkisuutta ja varmaan tulee jatkossakin saamaan.

Mielipidekirjoitus (Rantalakeus 13.1.2016) teknisen lautakunnan jäseneltä, jossa vedetään yhteen tapahtunutta Linnukan koulurakennuksen osalta ja todetaan ongelman monimuotoisuus rakentavassa hengessä.

Linnukan koulun sisäilmatutkimuksia laajennetaan (Rantalakeus 20.1.2016) toteuttamalla koko kiinteistöjä koskevat rakenneselvitykset mahdollisimman pian. Tiloissa on jo suoritettu homekoiratutkimus.

Vanhemmat edelleen huolissaan lapsistaan (Kaleva 9.2.2016). Limingan kunnanvaltuusto päättää nyt käynnistyneiden tarkempien tutkimusten perusteella, peruskorjataanko Linnukan koulu vai rakennetaanko kokonaan uusi. Konsultti on aloittanut työnsä kohteessa ja kunnanhallituksen tavoitteena on tehdä asiasta päätös 25.4.2016. Kohteessa tehdyssä homekoirakatselmuksessa löydettiin noin 20 aktiivista ilmaisupaikkaa.

”Linnukan tilanne on otettu vakavasti” (Rantalakeus 17.2.2016). Kunta järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kohteesta ja kertoi samalla mihin kaikkiin toimenpiteisiin on ryhdytty: uusissa selvityksissä kohteesta otetaan rakennusterveysasiantuntijan toimesta satoja näytteitä ja vanhempain toivomuksesta koulussa on käytetty homekoiraa. Toiveena on, että nyt todellakin luotettaisiin, että sisäilmaongelman ratkaisemiseksi tehdään kaikki mahdollinen. Alkaa varmaankin kohta olla laajimmin tutkittu kohde ainakin Oulun seudulla. Päätöksiäkin toivottavasti saadaan aikaiseksi lähitulevaisuudessa.

Koulun juuri valmistuneet kuntotutkimukset (Rantalakeus 14.4.2016) osoittavat, että koulurakennusta ei kannata korjata. Kunnan tekninen johtaja toteaa artikkelissa, että koulun korjaustoimenpiteet ja mahdolliset uudet riskitekijät nousisivat kohtuuttoman suuriksi, joten uudet tilat ovat kestävin ratkaisu. Koulu on rakennettu  eri aikakausina eri ajatuksella, jolloin rakentamiskulttuuri on vaikuttanut lopputulokseen. Rakennusten lattiatasot ovat liian lähellä maanpintaa ja alapohjissa on käytetty tojalevyä (kuitusementtilevy), jonka kanssa tulee kosteissa olosuhteissa helposti ongelmia. Ilmanvaihtoratkaisut olisivat korjattavissa, mutta rakenneratkaisujen kanssa tekee tiukkaa. Koulu ei ole käyttökiellossa, joten koulunkäynti jatkuu normaalisti tämän lukukauden. Syksyllä opetus käynnistynee väistötiloissa. Nyt on sitten lopullisten päätösten aika käsillä, jotka vielä odottavat kunnan hallintoelimien käsittelyä. Kova ratkaisu, mutta lienee tässä tapauksessa todella oikea, sillä tuskinpa kohdetta olisi saatu järkevillä kustannuksilla kuntoon.

Kunta on tehnyt päätöksen Linnukan koulun purkamisesta (kunnanhallitus 25.4.2016). Lähivuodet Limingassa puretaan ja rakennetaan (Rantalakeus 3.8.2016). Kunnan teettämät sisäilmatutkimukset ja -selvitykset on laitettu kaiken kansan nähtäville kunnan nettisivuille. Rakennustarkkailijan mielestä tässä on jämäkkää ja oikeaa toimintaa kunnalta. Tulokset julkisiksi, jotta ei synny mitään turhaa pöhinää asioiden ympärillä. Selvityksiin kannattaa tutustua ja niitä onkin melkoinen määrä (linkki avautuu omaan ikkunaan).  http://www.liminka.fi/sivu/fi/asuminen_ja_rakentaminen/tilapalvelut/kunnan_omistamien_kiinteistojen_sisailmatutkimukset/ 

Linnukan koulun purkaminen aloitetaan toukokuussa 2017 (Kaleva 5.5.2017). Koulusta pyritään ottamaan talteen kaikki turvallinen ja käyttökelpoinen irtaimisto, mikä tarkoittaa lähinnä kovapintaista tavaraa (esim. kitarat). Koulun kaikki kalusteet uusitaan.

  • Temmeksen koulua Tyrnävällä vaivaa home (Kaleva 22.11.2014, Rantalakeus 22.12.2014). Tyrnävän kunta ja oppilaiden vanhemmat ovat käyneet melko kovaa sananvaihtoa koulun kunnosta ja sen korjaustavasta. Kyläyhdistyksen edustajat ovat jopa ottaneet ”luvatta” näytteitä koulun sisäilmasta saadakseen todellista tietoa asioista. Lehtitietojen perusteella rakennuksen todellisesta kunnosta ja korjauksen laajuudesta sekä tavasta näyttäisi vallitsevan kovin suuri erimielisyys. Ehkäpä kaivattaisiin lisää osaavan ammattilaisen apua ja osapuolten ratkaisukeskeistä yhteistä pohdintaa?
  • Iin Haminan vanhassa koulussa ovat käyttäjät saaneet oireilua (Kaleva 15.11.2014). Oppilaat on onneksi voitu siirtää uuteen koulurakennukseen. Noin 50 vuotta vanhan rakennuksen kuntoa tutkitaan, minkä jälkeen tehdään jatkopäätökset. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvun alkupuolella.
  • Osekk:n (Oulun seudun koulutuskuntayhtymä) Myllytullin koulukiinteistössä painiskellaan jatkuvan sisäilmaongelman kanssa (Kaleva18.12.2014, 18.9.2014, 7.3.2014). Käyttäjien terveysongelmat alkoivat runsaat kuusi vuotta sitten. Rakennusta on remontoitu rankalla kädellä ja ongelmat on saatu vähenemään, mutta ei täysin loppumaan. Kyseessä on rakennuskokonaisuus, joista vanhimmat osat on rakennettu 1894 ja sen jälkeen laajennettu 1956 ja 1973. Lehtitietojen mukaan harkinnassa on jopa koulutoiminnasta luopuminen ko. tiloissa ja ehkäpä rakennusten purkaminenkin. Vanhat tilat eivät oikein sovellu nykyaikaiseen koulukäyttöön. Vaikea ongelmakohde kaupungin ytimessä.
  • Osekk:n Pirilän kampuksessa Kempeleessä ns. Tiilipirilän rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelma (Kaleva 17.5.2014). Tilat on tyhjennetty ja tutkimusten jälkeen tehdään päätökset, mitä 1970 valmistuneille tiloille tehdään. Näin ollen ainakin lehtitietojen mukaan ongelmaan tarttuminen on ollut jämäkkää.
  • Osekk:n Kontinkankaan 2012 valmistuneessa hallintorakennuksessa on havaittu työntekijöiden oireilua (Kaleva 17.5.2014). Epäilyn kohteena on mattoliiman ja maton vaurioituminen alla olevan betonilaatan korkean kosteuden vuoksi. Lattiamateriaaleja on vaihdettu. Lehtitietojen perusteella kyseessä näyttäisi olevan selkeä rakennusvirhe. Betonilaatan on oltava riittävän kuiva ennen sen päällystämistä.

Sanomalehti Kalevan artikkelin (5.1.2016) mukaan Oulun Kontinkankaan Paasirakennuksen sisäilmaongelmien syyksi paljastui märän betonilaatan päälle laitettu muovimatto. Rakennus valmistui tammikuussa 2012, ja se maksoi 15,5 miljoonaa euroa. Henkilöiden oireilu tiloissa alkoi syksyllä 2013. Tehdyissä tutkimuksissa varmistui, että rakennuksen neljännen kerroksen muovimatto oli kiinnitetty kostealle betonipinnalle ja muovimaton liimasta alkoi irrota sisäilmaan erilaisia yhdisteitä. Pahin oireiden aiheuttaja oli formaldehydi. Aluksi korjauksia tehtiin vain muutamissa huoneissa, mutta lopulta koko kerroksen lattia meni uusiksi. Remontin yhteydessä tilat uusittiin monitilaympäristöksi, joten näin saatiin jotain hyvääkin aikaiseksi. Korjaus tuli maksamaan 0,8 miljoonaa euroa, josta 70 prosenttia tuli Osekk:n maksettavaksi, koska urakoitsija oli tehnyt konkurssin.

  • Honkalan ongelmakoulu Muhoksella myydään (Kaleva 19.3.2014). Vuonna 1957 valmistunut ja 1982 peruskorjattu koulu myydään purkukuntoisena. Koulu on ollut tyhjillään jo jonkin aikaa. Ilmeisesti turhaksi jäänyt rakennus, jonka ylläpitoa on siitä syystä laiminlyöty.
  • Leinonpuiston koulun päärakennusta Oulussa ehdotetaan purettavaksi (Kaleva 19.3.2014). Lehtitietojen mukaan koulu on tehty niin omaperäisillä ratkaisuilla, että sen kunnostaminen tulisi kalliiksi. Mikrobiarvot kertovat, että rakennuksessa on kosteusvaurioita. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä raja-arvoja. Käyttäjillä on ollut oireilua 1-2 vuoden ajan.

Sanomalehti Kalevan (22.2.2016) otsikko Tuiran koulun uudemman puolen kunnosta on  ”Sisäilmaongelma vailla ratkaisua”. Mm. rakennuksen ilmanvaihto perustuu vanhoihin käyttöikänsä lopussa oleviin koneisiin, jotka voivat rikkoontua milloin tahansa. Lehtiartikkelin mukaan ratkaisu ongelmaan olisi uusi rakennus. Ongelmat rakennuksessa alkoivat jo vuonna 1999, jolloin huonoa sisäilmaa alettiin tutkia. Vuonna 2014 sitten selvisi, että rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata peruskorjata.

  • Oulunsalon seurakuntatalo puretaan (Kaleva 11.3.2014). Rakennus on ollut käyttökiellossa toukokuusta 2014 lähtien sisäilmaongelmien takia. Rakennus on rakennettu 1976 ja sitä on laajennettu 1992. Rakennuksesta on teetetty neljä kuntotutkimusta vuosina 2006 – 2010 ja sitä on korjattu tutkimusten suositusten mukaan, mutta sisäilmaongelmaa ei ole saatu pois. Vuonna 2012 kohteesta teetettiin vielä rakenne- ja lvis-tekniikan kuntoarvio. Viimeisten arvioiden mukaan rakennuksen korjauskustannukset yltäisivät 90 %:iin vastaavan uuden talon rakentamisesta. Kohteessa on tehty uskomaton määrä tutkimuksia ja selvityksiä, mutta onneksi niiden perusteella on viimeinkin uskallettu tehdä lopullinen ratkaisu eli purkupäätös.
  • Reisjärven Kisatien koulun oppilaat joutuivat evakkoon (Kaleva 28.1.2014). Kiinteistön seinärakenteista on löydetty sädesieniä, niin suurina pitoisuuksina, että ne ovat terveydelle vaarallisia. Kiinteistö tyhjennettiin välittömästi ongelman havaitsemisen jälkeen. Reipasta toimintaa.
  • Yli-Iin koululaiset pääsevät vuosien home- ja rakennustyöevakosta uusiin tiloihin (Kaleva 25.1.2014). Vanhan koulurakennuksen sisäilmaongelmat olivat pitkäaikaisia ja vaikeita. Vuonna 2010 rakennusta korjattiin, mutta tilanne vain paheni. Lattiarakenteista mitattiin kohonneita bakteeri- ja homesieniarvoja. Tämän seurauksena vanha koulurakennus purettiin pois ja rakennettiin täysin uusi koulu. Todennäköisesti täysin oikea ratkaisu.

Lopuksi tiernapoikia mukaillen toimintaohjeet kuntapäättäjille:

Kuntapäättäjä: ”Virkamies, mun palvelijani!”
Virkahenkilö: ”Jaa, mun armollinen majesteettini!”
Kuntapäättäjä: ”Oletko nähnyt kuinka vähän meillä on killinkejä kassassa?”
Virkahenkilö: ”Jaa, minä olen nähnyt ne tyhjyyttään ammottavat saavit, joista killingit vilahtelevat kaikkialle muualle, kuin rakennusten ylläpitoon ja kunnostamiseen ikään kuin perintöveropakolaiset läntisiin ja eteläisiin maihin.”
Kuntapäättäjä: ”Sepä minua suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo perintöveropakolaiset menivät kuin viekkaat varkaat toista tietä muille maille. Mene ja tankkaa minun valkea Toyotani, jolla minä olen ajellut Pohjolan routaisia teitä, sillä tahdon minä nyt kasata killinkejä ja lainarahoja rakennusten suunnitelmalliseen ylläpitoon ja korjaamiseen. Mene myös konttoriisi ja ala tehdä toteuttamiskelpoista PTS:ää ja lähetä polttolaitokseen kaikki turhat paperit ja rahasuunnitelmat, joita syötämme byrokratian kitaan. Sen jälkeen karauta todellisten asiakkaittemme, koululaisten ja opettajien, luokse ja kerro heille, että homekouluissa viruminen loppuu nyt.”

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Homekouluja Oulun seudulla

  1. Hannu Taipaleenmäki sanoo:

    Linnukankoulu puretaan (Rantalakeus 13.4.2016). Kuntokartoitus oli karua luettavaa.
    http://www.rantalakeus.fi/etusivu/7957351.html

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s