Kosteus-, home- ja sisäilmaongelmia on runsaasti Ruotsissakin

Ruotsissa on selvitetty vuonna 2009 laajassa tutkimuksessa rakennuskannan tilaa (koulurakennukset eivät sisältyneet tutkimukseen). Sen mukaan Ruotsissa on varsin paljon kosteus- ja homevaurioita rakennuksissa. Ruotsalaisten mukaan rakennus on luokiteltu vaurioituneeksi silloin, kun vauriosta on mahdollista aiheutua ongelmia sisäilmaan (kosteus, näkyvä home, homeenhaju, muu haittaava haju) ja sitä kautta haittaa ihmisille. Suomen vauriomääriä olen yrittänyt haarukoida erillisessä blogi-kirjoituksessa Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden määrä Suomessa. Ruotsin  vauriomäärät ja pahimmat suomalaiset vaurioarviot ovat melko hyvin linjassa keskenään, eli yhtä paha on tilanne kummassakin maassa.

Tutkimuksessa havaittiin kosteus- ja homevauriota noin 751 000 rakennuksessa, mikä merkitsee, että noin 36 %:ssa rakennuskannasta on vaurioita. Vaurioituneiden rakennusosien määrät ovat seuraavat: kylmät ullakot 21 %, perustukset 19 %, pesutilat 16 % ja ulkoseinät 3 %. Pientalojen ryömintätilaisista alapohjista vaurioituneita on liki 27 %.

Tavoitteeksi Ruotsissa on asetettu, että vuonna 2020 vauriorakennusten määrä koko rakennuskannan tasolla olisi alle 5 %. Rakennustarkkailijan mielestä tavoite on melkoisen epärealistinen.

Vaurioiden korjauskustannukset on arvioitu Ruotsissa noin 10 mrd. euroksi. Suomen vauriomääriä olen haarukoinut blogissani ja päätynyt lukemiin 1 – 5 mrd. euroa riippuen siitä, mitä lähdettä käytetään. Lukemat eivät pidä sisällään vaurioista ihmisten terveydelle aiheutuvia kustannuksia.

Ruotsissa ongelmallisimpia ovat ennen vuotta 1976 rakennetut pientalot, joissa vaurioitumisprosentti nousee lähes 45. Erityisen riskialttiita rakennusosia ovat maanvaraisen betonilaatan päälle koolattu puulattia, sisäpuolelta lämpöeristetyt kellarin rakenteet  ja ryömintätilaiset alapohjat. 1980-luvulta eteenpäin maanvaraiset lattiat ja ryömintätilaiset alapohjat ovat selkeästi paremmin rakennettuja.

Uudemmissa rakennuksissa (1986-2005) ongelmallisia ovat ulkopuolelta rapatut puurunkotalot, joissa on esiintynyt paljon kosteus- ja homevaurioita. Vauriota on esiintynyt noin 4 000 rakennuksessa ja riskin alla on noin 5 000 rakennusta.

Vauriorakennusten määrä ja korjauskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa (kustannustaso 2009). Ruotsin kruunut on muunnettu euroiksi kertoimella 10. Vaurioprosentti tarkoittaa vauriomäärää ko. tyypin kaikista rakennuksista:

Vauriomäärät ja vauriokustannukset Ruotsissa

Vaurioiden jakauma ja korjauskustannukset eri aikakauden rakennuksissa (kpl), sekä vauriomäärät (%) ko. aikakauden kaikista rakennuksista on esitetty seuraavassa taulukossa:

Vaurioiden jakauma Ruotsin asuntorakennuksissa

Kosteus- ja homevauriot Ruotsin koulurakennuksissa

Edellisestä tarkastelusta puuttuvat koulut ja esikoulut. Niiden vauriomääriä on arvioitu esitutkimuksessa (STIL 1), jossa selvitettiin 131 rakennuksen kunto. Tutkituissa kohteissa 40 %:ssa oli jonkinlaisia kosteusvaurioita. Lisäksi arvioitiin, että noin 40 %:ssa rakennuksista oli sellaisia rakenteita, jotka voivat johtaa kosteusvaurioon. Näin ollen pahimmassa tapauksessa liki 80 %:ssa koulurakennuksia on vaurioriski, mikäli asioihin ei puututa ripeästi. Ruotsin julkisessa sanassa koulurakennuksista onkin enenevässä määrin uutisointia, aivan Suomen tavoin.

Koulurakennusten vauriot ja vaurioitumisriskit kohdistuivat erityisen voimakkaasti perustuksiin ja kattoihin (75 % rakennuksista). Vuoden 1990 jälkeen rakennetuissa kohteissa ei tutkimuksessa havaittu vaurioita.

Pääasiallisena lähteenä on käytetty Boverketin BETSI-tutkimuksen tuloksia:

God bebyggd miljö – förslag till nytt delmål för fukt och mögel. Resultat om byggnaders fuktskador från projektet BETSI. Boverket, 2010. 150 s.

http://www.boverket.se/sv/om-boverket/publicerat-av-boverket/publikationer/?query=betsi