Taas tapahtuu rakentamisessa. Putkiremonttien aikataulu on saatu puristettua pariin viikkoon (haitta-aika asukkaille), kun se normaalisti on ollut minimissäänkin pari kuukautta (Helsingin Sanomat 21.11.2016 ja 27.11.2016 ja monet muut lehdet). Mutta kun yhdessä asiassa on päästy eteenpäin, niin jopa tulee takkiin muualla. Betonirakenteissa on havaittu esiintyvän vakavia ongelmia eri puolilla suomea (Rakennuslehti 18.11.2016 ja monet muut lehdet).
Täydennystä betoniasiaan jutun lopussa (2.1.2017 ja 15.9.2017 ja 1.12.2017).
Putkiremontti
HS kirjoitti, että ”Helsingissä sijaitseva 19 asunnon kerrostalo sai kahden viikon aikana uudet vesijohdot, viemäriverkoston ja sähköjohtoja. Lisäksi kylpyhuoneet uusittiin perusteellisesti. Urakoitsijan mukaan korjaustyö vastaa tekniikaltaan normaalia putkiremonttia”. Tuloshan on aivan mahtava, kunhan vain tekninen laatu on hallittua ja kohteiden pitkäaikaistoimivuus myös pelaa. Nopeassa korjaamisessa ilmeinen pullonkaula on betonivalujen kuivattaminen, jota toki voidaan edesauttaa huomattavasti käyttämällä nopeasti kuivuvia massoja. Ripeästä työnsuorittamisesta on etua kaikille osapuolille: asukkaiden haitat minimoituvat ja urakoitsija pääsee uuden kohteen kimppuun tuota pikaa. Ilmeisenä lopputuloksena on vielä tuottavuuden paraneminenkin, jota rakennusalalla kovasti peräänkuulutetaan. Näyttää siltä, että näiden kehitystoimien seurauksena putkiremonteissa on alkanut hintakilpailukin nostaa päätään. Toivottavasti ei laadun kustannuksella.
Tässä yhteydessä on hyvä puuttua myös putkiremonttien sanastoon. Yleisesti käytetty termi on linjasaneeraus. Esimerkiksi asuntojen myynti-ilmoituksissa näkee mainintaa ”linjasaneeraus kohteessa tehty”. Rakennustarkkailija kävi äskettäin parissa talonäytössä ja kyseli linjasaneerauksesta. Välittäjiltä sain kuulla mitä merkillisimpiä selityksiä siitä, mitä linjasaneeraus oli pitänyt sisällään. Ostajan kannalta asia vaikutti todella epämääräiseltä. Kyllä välittäjän/myyjän olisi kyettävä kertomaan selkeästi, mitä talossa todella on kunnostettu ja mitä jätetty kunnostamatta. Eräässä esittelytalossa oli ”linjasaneeraus” päätetty tehdä ja urakoitsijastakin sovittu, joten välittäjällä olisi pitänyt olla tiedossa, mitä siinä todella tehdään. Mutta eipä ollut, tai sitten halusi tietoisesti tai tietämättään johtaa harhaan. Kun udeltiin mitä tehdään lämmitysverkostolle ja -pattereille, niin välittäjän toteamus oli, että remontissahan ne menevät kokonaan uusiksi (todellisuudessa ei koskettu lainkaan). Yhteen vessaan kurkatessani välittäjä totesi, että ei kannata kurkkailla, remontissa kaikki menee uusiksi (todellisuudessa vain käyttövesiputket uusittiin pinta-asennuksena). Viemäreiden osalta kohteessa uusittiin pystyosat, pohjaviemäri jäi ennalleen. Että silleen, joten skarppausta kiinteistövälitykseenkin.
Mitä sitten linjasaneeraus on? Suomen rakennusinsinöörien liiton (RIL) julkaisussa ”Asuinkerrostalojen linjasaneeraus, RIL 252-1-2009″ on linjasaneeraus määritetty seuraavasti.” Linjasaneeraus = kiinteistön putki/sähköremontti, jonka yhteydessä voidaan suorittaa muitakin taloyhtiön/kiinteistön korjaushankkeita (esimerkiksi kylpyhuone, WC, keittiö, yhteiset tilat yms.): hanke, remontti, korjaushanke, putkiremontti, sähköremontti, remonttihanke, uudistamishanke, rakentamishanke (vain milloin on sekaantumisen tai väärinymmärtämisen vaara tai kyseessä on lainkohta tai sen tulkinta, käytetään kontekstiin liittyvää ilmaisua).” Hieman monimutkaista tekstiä, mutta ilmeisesti tulkittavissa niin, että linjasaneeraus pitää sisällään ainakin vesi- ja viemäriputket ja kalusteita. Mahdollisesti myös sähköjohdot.
Kuten edellä todettiin, myyntikohteissa kuten myös korjaukseen ryhdyttäessä kannattaa kysellä asioita tarkkaan ja edellyttää, että kysymyksiin annetaan myös kunnolliset vastaukset. Pelkkä maininta linjasaneerauksesta ei riitä.
- Ovatko viemäriputket uusittu/kunnostettu kokonaan (vaakaputket ja pystyputket, pinnoitus/uusiminen)? Pystyputkien uusiminen on melkoisen helppoa, kun taas vaakaputket ovat alapohjien ja välipohjien sisällä, joten niiden uusiminen on hankalampaa.
- Ovatko vesijohdot (kylmävesi ja lämminvesi ja kalusteet) uusittu kokonaan vai osittain?
- Entäpä lämmityksen putket ja lämpöpatterit. Mitä niille on tehty? Useimmiten ei mitään, koska niiden kestoikä on varsin pitkä.
- Onko sähköjohtoja ja -kalusteita uusittu ja onko koskettu televisio- ja tietoliikennekaapeleihin?
- Kuinka laaja on kylpyhuoneiden ja vessojen korjaus?
- Tehdäänkö ilmanvaihtohormeille ja -laitteille jotain?
Heikkolaatuinen betoni
Sitten vielä siitä murenevasta betonista. Viime kesänä jouduttiin Kemijärvellä purkamaan teon alla oleva uusi silta betonin heikon laadun takia. Nyt tuskaillaan Turussa sairaalarakennuksen huonon betonin kanssa. Myös muutamia muita kohteita epäillään. Selvityksen ovat kesken tätä kirjoitettaessa (25.11.2016), joten asiaan ei kannata vielä ottaa sen enempää kantaa. Asiasta kiinnostuneita suosittelen seuraamaan tilannetta vaikkapa Rakennuslehden sivuilta. Sieltä löytyy muun muassa paljon puhuva kuva betonivalusta. Todella valitettavia tapahtumia, mutta toisaalta myös melkoisia salapoliisitehtäviä syiden selvittämisen osalta.
Täydennys 2.1.2017:
Kemijärven sillan osalta tehtyjen selvitysten mukaan betonissa on paljon ilmaa (ilmahuokosia). Ulkona, sateelle ja pakkaselle altistuvan betonin tulee olla pakkasenkestävää, mikä saadaan aikaiseksi lisäämällä betonimassaan sopivasti ilmaa. Tämä tehdään lisäaineilla. Ilmamäärän tulisi olla noin 5 %, kun se Kemijärven sillassa oli runsaat 10 %. Ilmamäärä alentaa betonin lujuutta siten, että karkeasti arvioiden 1 %-yksikkö lisäilmaa alentaa lujuutta 4-5 prosenttia. Näin ollen betonin huono lujuus näyttäisi johtuvan lisäilmasta. Selvittämättä on vielä, mikä aiheutti betonin kohonneen ilmapitoisuuden.
Myös Turun kohteesta tehtyjen selvitysten mukaan betonin ilmamäärä on niin suuri, että se selittää alentuneet lujuudet. Taas jää tärkeä kysymys ilmaan roikkumaan: mikä on aiheuttanut ilmamäärän lisääntymisen?
Havaittujen ongelmien takia liikennevirasto käynnisti selvityksen, jossa tutkittiin satunnaisesti valitun 18 sillan betonin puristuslujuus ja ilmamäärä. Sillat on rakennettu 2011-2016. Kuuden sillan lujuustulokset eivät täyttäneet vaatimuksia. Näistä lujuuden alituksista ei sinänsä aiheudu ongelmaa siltojen normaalille käytölle. Lujuuspuutteet saattavat tulevaisuudessa näkyä lyhentyneenä käyttöikinä. Sillathan suunnitellaan nykyisin kestämään vähintään 100 vuotta. Tulosten perusteella liikennevirasto laajentaa tutkimuksiaan.
Täydennys 16.9.2017:
Aalto-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eräissä tapauksissa betonimassaan muodostui lisää ilmaa alkusekoittamisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksia raportoitiin 15.9.2017 Rakennuslehdessä (linkki alla). Tutkimuksen tulosten tulkinnasta on jo ehtinyt nousta varsin kipakkaa kirjoittelua lehden kommenttisivulla.
Tutkimuksen mukaan on tärkeätä, että lisähuokostettuja massoja sekoitetaan riittävän pitkään valmistamisen yhteydessä, jolloin huokostusaine ehtii toimia kokonaisuudessaan. Riittävä sekoitusaika (sekoitusprosessi) on selvitettävä ennakkokokeilla, koska se riippuu hyvin monista tekijöistä (sekoittimesta, lisäaineesta, raekoostumuksesta, notkeudesta ym.).
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/sekoitusprosessin-puutteet-syyna-betoniongelmiin/
Täydennys 1.12.2017:
Rakennusteollisuus RT ry asetti betoniongelmia ratkomaan selvitysmies Tapani Mäkikyrön, jonka laaja ja kattava raportti valmistui marraskuussa 2017. Raportissa todetaan, että ongelmien syyt ovat monitahoiset ja ne koskevat koko betonityön ketjua aina betoniasemalta valutapahtumaan saakka. Eli taas kerran niin on vikaa sysissä kuin sepissäkin. Käytännön tasolla ongelmien syyllisiä ymmärrettävästi etsitään käräjiä myöten.
Erikoisbetonien lisäaineet (notkistimet ja huokostimet) ovat yksi merkittävä tekijä lujuuskadon synnyssä, mutta ne eivät yksinään selitä koko ongelmaa. Puutteita havaittiin ohjeistuksessa, osaamisessa, työmenetelmissä ja laadunvarmistuksessa sekä myös eri osapuolten yhteistoiminnassa. Tutkimuksissa on havaittu, että uudet synteettiset lisäaineet voivat lisätä betonin ilmamäärää vielä sekoitusvaiheen jälkeen, kun taas aiemmin käytetyillä notkistimilla tilanne oli päinvastainen, eli ilmamäärä pyrki alenemaan. Liiallinen ilmapitoisuus tekee betonista liian huokoista, jolloin lujuus alenee.
Mäkikyrön raportissa on lueteltu toimenpiteitä, joilla betonirakentamisen koko laatuketju saataisiin katkeamattomaksi. Eri osapuolet ovat jo tehneet omia suunnitelmiaan ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt on tärkeätä saada suunnitelmat käytäntöön ripeästi, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään tulevaisuudessa.
Linkki Rakennusteollisuuden aihetta käsittelevään aineistoon:
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Laatu/betonirakentamisen-laatuketju/
Rakennustarkkailija 