Rakennuslan jätteet ja kierrätys

Maapallon vuosittain hyödynnettävistä luonnonvaroista käytetään 50 % rakennusalalla (talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen). Ala tuottaa 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteistä.  Talonrakentamisen alalla jätettä syntyy ennen kaikkea rakennusten korjaamisessa ja purkamisessa. Jätteen hyötykäyttö maassamme on ollut varsin vähäistä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana hyötykäytön edistämiseen on tartuttu kovalla kädellä EU-tasolla ja niinpä myös Suomessa vaatimuksia on kiristetty merkittävästi. On alettu puhua kiertotaloudesta, mikä rakennusalalla tarkoittaa jätemateriaalien ja -osien tehokasta kierrätystä tai uusiokäyttöä.

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen (kierrätys tai hyötykäyttö) piti olla 70 % jo vuoden 2020 lopussa. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy, vaan hyödyntäminen jäi alle 60 %:n. Kaiken lisäksi nykyinen hyödyntäminen on varsin matala-asteista, lähinnä betonimurskeen käyttämistä maanrakentamisessa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että rakennusala on nyt tarttumassa haasteeseen toden teolla omaehtoisesti ja osin toki lainsäädännön pakottamana. Rakennustyömailla on alettu erotella tehokkaasti eri jätelajit (esim. betoni, tiilet, puu, metalli, muovit ym.) ja toisaalta jätteiden ja vanhojen tuotteiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön on perustettu yrityksiä (Kiertotalousratkaisuja, Green Building Council -sivusto). Myös koulutukseen,  kehitystoimintaan ja uusiin innovaatioihin panostetaan, sillä lopulta tässäkin tieto ja raha on se tehokkain ajava voima.

Kiertotalouden kannalta talonrakennusalaa tulee tarkastella kokonaisuutena, rakennusten koko elinkaaren näkökulmasta. Olemassa olevien rakennusten säilyttäminen ja tehokas käyttäminen on ympäristön kannalta parasta, eli purkamista tulee välttää. Jos purkamiseen kuitenkin joudutaan, niin materiaalit tulee kierrättää. Tosin purkamisen ja korjaamisen osalta hiilijalanjälkipäätelmät riippuvat paljolti tarkastelun lähtökohdista (ks. kirjallisuuslähteet).  Uudisrakentamista tulisi tehdä vain ehdottomaan tarpeeseen ja sen tulee olla tehokasta niin materiaalin käytöltään kuin tilatehokkuudeltaan (pitkäikäisiä, muuntojoustavia, purettavia, uudelleen käytettäviä, siirrettäviä ym.).

Kuva 1. Kiertotalouden edistäminen rakennuksen elinkaaren aikana (Valtioneuvoston Julkaisuja 2021:1)

Tässä kirjoituksessa luodaan yleiskuva rakennusalan kiertotaloudesta. Kirjoituksen lopussa on valikoima kirjallisuutta ja linkkejä ajankohtaisista jäte- ja kierrätysasioista.

Jätemäärät Suomessa

Jätemääriä tilastoidaan maassamme toimialakohtaisesti. Sen sijaan tarkempi tilastointi esimerkiksi  rakennus- ja purkujätteen määristä ja laadusta on heikommin tilastoitu.

Alla olevassa taulukossa esitetään Suomessa syntyvien jätteiden määrä sektoreittain. Taulukkoon on lisätty huomioita jätteen hyödyntämismääristä ja -tavoista. (Jätetilasto 2018, Tilastokeskus).

Koko rakennusalan jätteen määrästä 15,1 miljoonaa tonnia on mineraalijätettä, joka pitää sisällään muun muassa maamassat ja ruoppausjätteen. Puujätteen määrä on 0,4 miljoonaa tonnia ja metallijätteen 0,17 miljoonaa tonnia. Talonrakennusalan rakennus- ja purkujätteen määräksi on arvioitu noin 1,6 miljoonaa tonnia, mihin lukemaan sisältyy myös alan mineraalijäte, mutta ei maa-aineksia.

Rakennus- ja purkujätteestä syntyy 85 % korjaushankkeissa (57 %) ja rakennusten purkamisessa (27 %) ja vain 15 % uudisrakentamisessa.

Arvioiden mukaan talonrakennusalan rakennus- ja purkujätteen 1,6 miljoonaan tonnin määrästä jopa noin kolmasosa saattaisi olla vaikeasti kierrätettävää/hyödynnettävää pienirakeista mujua (Yle 9.5.2020).

Talonrakentamisalan jätteiden koostumuksesta ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Jätteen jakauma eri jätelajeihin riippuu suuresti siitä, millaisesta rakennuksesta on kyse: betonitalon purkamisessa ja korjaamisessa syntyy pääasiassa mineraalista jätettä (betoni, tiili), kun taas puutalon kohdalla vallitseva jätelaji on puuta.

Rakennukset ovat materiaalipankki

Kiertotalouden kannalta koko olemassa oleva rakennuskanta on eräänlainen materiaalipankki. Siinä olevaa materiaalia tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää mahdollisimman paljon. Tällöin ei tarvitsisi ottaa käyttöön luonnosta uutta materiaalia. Uudelleen käyttö ja kierrättäminen on myös erittäin tehokas tapa vähentää rakennusalan hiilidioksidipäästöjä.

Kierrättämisestä on rakennusalallakin puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta mikä on todellinen tilanne? Kuten edellä jo todettiin Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä (EU:n jätedirektiivi vuodelta 2008), eli viime vuoteen. Tavoite ei toteutunut. Hyödyntämisasteemme on alla 60 %. Suomi on linjannut olevansa kiertotalouden edelläkävijämaa muutaman vuoden kuluttua ja kiertotalouden tulisi olla maamme talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Näiden kunniakkaiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kyllä näyttäviä ja jämäköitä tekoja myös rakennusalalla.

Valtaosa jätteen hyödyntämisestä tapahtuu murskaamalla purettavien rakennusten betoniosia ja käyttämällä mursketta esimerkiksi tierakenteiden täyttöinä. Tällainen käyttö on sinänsä jo ihan hyvää, mutta vielä tehokkaampaa olisi, jos rakennusosia voitaisiin hyödyntää likimain sellaisenaan toisissa kohteissa (uudis- ja korjausrakentamisessa) tai uusien tuotteiden raaka-aineena. Tosin kierrätystuotteiden kelpoisuuden osoittaminen on vielä haasteellista.  Ongelmaan ollaan etsimässä uusia käytäntöjä esimerkiksi End-of-Waste -menettelyn avulla, jolloin materiaalin jätestatus päättyisi ja sitä voitaisiin hyödyntää helpommin. Murskatun materiaalin käyttäminen edellyttää ympäristölupaa tai  MARA-asetuksen (asetus jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaista menettelyä. Betonijätteen hyödyntämisaste on nykyään 90 %:n luokkaa ja teräsjätteen yli 90 %.

Puujäte on aidon kierrättämisen kannalta varsin ongelmallista. Jätepuu poltetaan energiaksi miltei kokonaisuudessaan. Tällöin materiaalin kiertoaste jää lähes olemattomaksi. On syytä huomata, että energiantuottaminen puujätettä polttamalla ei lasketa mukaan edellä mainittuun tavoiteltuun hyödyntämisasteeseen. Puujätteen hyödyntäminen/kierrättäminen vaatii uusia keinoja ja ideoita, koska muuten rakennusalalla on vaikeata päästä asetettuun 70 %:n tavoitteeseen.

Jäteasetuksen (179/2012, 16 §) mukaan erilliskeräys tulee järjestää seuraaville rakennus- ja purkutyömaiden jätejakeille:

Kierrätyksen kannalta tehokkainta olisi työmaakohtainen (syntykohtainen) lajittelu. Se vaatii omat jäteastiansa eri tyyppisille jätteille ja luonnollisesti työntekijöiden perehdyttämistä ja motivointia. Tavanomaisempaa taitaa edelleen olla, että joku tai jotkut selkeät jätelajit lajitellaan työmaalla ja loppu kuljetetaan sekajätteenä lajiteltavaksi paikalliselle jäteasemalle. Suoraan hyödynnettäviä jätteitä ovat muun muassa energiajäte, puujäte, metallit, kipsilevyt ja kattohuovat. Jatkokäsittelyä vaativat esimerkiksi muovit, sekalainen betonijäte, lasi ja mineraalivillat.

Kuva 2. Purkutyömaa, jossa eri materiaalit on koottu omiin kasoihinsa.

Korjaus- ja purkuhankkeet ovat keskiössä

Kuten edellä todettiin, niin valta osa purkujätteestä syntyy korjaushankkeissa (liki 60 %) ja purkamisessa (liki 30 %). Loppu osuus syntyy uudisrakentamisessa (10 %).

Rakennusten purkamisesta on säännöksiä monilla eri lainsäädännön sektorilla, joten purkutöissä mukana olevien tulee olla selvillä näistä asioista (Purkutyöt – opas tekijöille ja teettäjille). Osittaisissa tai kokonaispurkuhankkeissa töiden suunnittelu ja valmistelu tulee tehdä rakennushankkeiden normaalien menetelmien mukaan. Purkumateriaalien uudelleenkäyttö ja materiaalien kierrätys on suunniteltava kiertotalouden näkökulmasta, jolloin hyvin laadittu purkusuunnitelma on avainasemassa (Purkukartoitus – opas laatijalle).

Purkaminen edellyttää purkamislupaa, jonka tulee sisältää selvitys syntyvästä rakennusjätteestä ja suunnitelma sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Myös käyttökelpoisten rakennusosien  uudelleenkäytön edellytykset on selvitettävä.

Hankkeissa on etukäteen selvitettävä asbesti ja muut haitta-aineet. Nämä selvitykset tulee teettää pätevillä ammattialaisilla (esim. AHA-pätevyys). Mahdollisesti sisäilmaongelmaisten rakennusten osalta on huomioon otettava myös mikrobien haitallisuus niin ennakkotutkimuksia tehtäessä, kuin myös itse purkuvaiheen työsuojelussa. Mikrobivaurioituneet puumateriaalit menevät polttoon.  Kalusteiden ja irtaimiston kierrätys voi edellyttää puhdistustoimia ennen uudelleenkäyttöä.

Rakennus- ja purkuhankkeissa tulee noudattaa jätteiden etusijajärjestystä (Jäteasetus 2012, $ 16):

1. Vähennetään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta.

2. Jos jätettä syntyy se ensisijaisesti uudelleenkäytetään.

3. Jos ei voida uudelleenkäyttää, niin kierrätetään.

4. Jos ei voida kierrättää, niin hyödynnetään jollain muulla tavoin, esim. energiana.

5. Jos jätettä ei voida hyödyntää se on loppukäsiteltävä.

Etusijajärjestys antaa hyvän etenemiskaavion jätteiden vähentämiseen ja niiden hyödyntämiseen. Tehokkainta on vähentää jätteiden määrää ja kierrättää tai hyödyntää syntyvä jäte järkevästi. Kiertotalous on täällä jo nyt ja tulevaisuudessa sen merkitys on aivan oleellinen kestävälle kehitykselle.

Kuva 3. Puurunkoisen talon purussa syntyy paljon puujätettä. Puujätteen kohtalo on yleensä polttaminen, vaikka esimerkiksi lankkuja voitaisiin käyttää uudelleenkin.
Kuva 4. Purkutyömaalla on usein kovin ahdasta, niin itse purkamisen kuin myös purkumateriaalin lajittelun kannalta. Kun kerrostaloa puretaan, niin kovin sekalainen kasahan siitä syntyy.

Kuva 5. Korjaushankkeen työmaakohtainen lajittelu: betonijäte ja sekajäte. Sekajätteen tarkempi lajittelu tehdään paikallisella jäteasemalla.

Kuva 6. Kalvomuovien kierrätysastia ja purkutyömaan terästä taiteellisessa nipussa.

Kierrätettiin sitä ennenkin. Hieman historiaa

Vanhan materiaalin uudelleenkäyttö ei ole mikään uusia asia. Se on vain miltei täysin sysätty syrjään ”hyvinvointiajan” toimintatapana. Rahaa on ollut riittävästi rakentaa uutta ja uudisrakentaminen on ollut ja on edelleenkin muodikasta. Ympäristöstä ja ilmastosta ei ole osattu, tai haluttu välittää.

Suomen historiallisen kehityksen yksi avain ilmiö on ollut pula. On pula-ajan lapsia ja pula-ajan rakennuksia. Ennen teollisen rakentamisen aikakautta asuttiin hirsitaloissa tai lautarakenteisissa taloissa. Hirsitalon osittainen kunnostus oli normaalia menettelyä (mm. alaosien hirsien uusiminen), tai rakennuksen siirtäminen uuteen paikkaan. Lautarakenteisten talojen puutavaraa ja rakennusosia käytettiin uusissa rakennuskohteissa. Purkaminen tosin oli kovin harvinaista, sillä pulaa oli rakennuksista ja asunnoista. Muistanpa Keski-Suomen maaseudulta 1950-luvulta oman kansakouluni korjaus- ja laajennustyömaan, josta ikkunoita, ovia ja puutavaraa kuskattiin läheisen navettarakennuksen tarpeiksi. Toisen maailmansodan jälkeen materiaalista ja rahasta oli kova pula, jolloin kaikkea soveliasta materiaalia käytettiin rakentamisessa. Rautaa haalittiin betonirakenteisiin mistä vain saatiin. Lautatavaraa käytettiin useampaan kertaan ja vanhat naulat irrotettiin, oikaistiin ja käytettiin uudelleen. Vanhat tiilet putsattiin ja niistä muurattiin uusia rakenteita. Tuon ajan rakentaminen oli kaikissa vaikeuksissaankin materiaalitehokasta ja ympäristöä huomioivaa – toki pakon sanelemaa.

Teollinen rakentaminen käynnistyi 1960 – 1970-luvulla. Se tarkoitti pääasiassa elementtikerrostalojen rakentamista likimain kaikkiin Suomen isompiin taajamiin ja  myös maaseudulle. Pientalopuolella vahvistua trendi oli puurakenteiset elementtitalot. Taloudessa pyyhki hyvin, eikä vanhasta tarvinnut välittää: pankista sai lainaa ja aravaa ja rakennusliikkeillä materiaalia sekä tontteja piisasi, vaikkapa purkamalla kaupunkien vanhoja pientaloalueita.

Korjausrakentamisen käynnistyessä 1980-luvulla tuotiin esille vanhan materiaalin käyttömahdollisuutta, mutta kierrätys jäi varsin vähäiseksi puuhasteluksi. Vanhat omakotitalot haluttiin kunnostaa uutta vastaavaksi eikä siihen ajatteluun oikein vanhat materiaalit ja rakennusosat mahtuneet.

Nyt rakentamisenkin kiertotalous on nostettu vahvasti esiin hiilijalanjäljen ja  säästävän materiaalitalouden kautta. Nykymenoa ei kerta kaikkiaan voida jatkaa loputtomiin. Ajavana voimana ovat ymmärrys maapallon kantokyvyn rajallisuudesta ja siihen pohjautuvat EU:sta tulevat säädökset, joita Suomenkin lainsäädännössä on vahvasti nostettu esille. Todellinen kiertotalous vaatii koko rakennusalalla koulutusta ja uutta ajattelua sekä uusia menetelmiä luovaa tutkimustoimintaa. Taloudellisesti kierrättämisen tulisi myös olla kannattavaa.

Kirjallisuutta ja lähteitä

Lisätietoa kiertotaloudesta, jätteistä ja hiilijalanjäljestä

Vähähiilisyyden tiekartta 2035. Rakennusteollisuus, 2020. https://www.rakennusteollisuus.fi/tiekartta

Wallenius, Johanna. Purku- ja rakennusjätteen hyödyntäminen ja kierrätysaste korjausrakentamisessa. Insinöörityö 2020. Metropolia AMK. 38 s. https://www.theseus.fi/handle/10024/339164

Green Building Council Finland. Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä. Laaja tietopaketti ja paljon julkaisuja. Muun muassa:

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan. Miisa Tähkänen ja Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland. 2021.

Kiertotalous kiinteistö- ja rakennusalalla. Lyhyt oppimäärä. Green Building Council Finland. 2021.

https://figbc.fi/kiinteisto-ja-rakentamisalan-kiertotalouden-osaamiskeskittyma/

Salmenperä, Hanna, et.al. Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2016. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kierratyksen_lisaaminen_edellyttaa_vahva(41192)

Purkaa via korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Ympäristöministeriön julkaisu, 2021:9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162862

Aluerakentamisen vaihtoehdot hiilijalanjäljen näkökulmasta. A-Insiöörit, 2020. https://www.ains.fi/asiantuntija-artikkelit/korjata-vai-purkaa-hiilijalanjalkilaskennalla-lisaa-tietoa-paatoksentekoon

Rakentamisen muovit. Muovitiekartta Suomelle, 9/2020. Ympäristöministeriö. https://ym.fi/suomen-muovitiekartta

Kinnunen, Riikka ja Kupiainen, Riina. Rakennustyömaan Muovijätevirrat ja lajittelun ympäristövaikutukset. Opinnäytetyö 2019. Karelia ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/167592

Perttola, Anna. Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamisen vaikutukset jätteiden kierrätyskustannuksiin ja hyödyntämisasteeseen. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2018. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/158719

Yle 9.5.2020. Suomi pulassa rakennusjätteen kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-11341859

Rakennustiedon julkaisemat purkutöihin liittyvät ohjeet ja asiakirjat. https://www.rakennustieto.fi/

Lainsäädäntöä ja ministeriöiden ohjeita sekä tilastotieto

Rakentamisen kiertotalous. Ympäristöministeriön nettisivut. https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous

Sivustolta löytyy muun muassa oppaat rakennusten purkamiseen:

Purkutyöt – opas ja tekijöille ja teettäjille (valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Purkukartoitus – opas laatijalle (valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin (valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Purkukartoituksen raportointilomake (xlsm)

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023. https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma

Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta (30.3.2021)

Uusi suunta. Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisu 2021:1.

https://vnk.fi/-/1410903/kiertotalousohjelman-tavoitteena-vahentaa-uusiutumattomien-luonnonvarojen-kulutusta

Muovijätteen tunnistaminen ja lajittelu työmaalla (Muovitiekartta Suomelle). https://muovitiekartta.fi/toimenpiteet/parannetaan-muovien-tunnistamista-rakennuksissa-seka-muovijatteen-lajittelua-rakennustyomailla/

Jätelaki 646/2011. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Jäteasetus 179/2012. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120179

Jätetilasto 2018. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/jate/2018/jate_2018_2020-06-17_tie_001_fi.html

Jätetilastot 2019. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/jate/2019/jate_2019_2021-06-16_tie_001_fi.html

Oulun rakennusvalvonnan ohjeita purkurakentajalle. https://www.ouka.fi/oulu/rakennusvalvonta/purkaminen

Vanhojen materiaalien tietopankki. Ympäristöministeriö. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Korjaustieto/Rakennusmateriaalien_tietopankki

Tutkimus- ja kehityshankkeita sekä yhteistyöhankkeita

KIertotalous. Green Building Council Finland (FIGBC). https://figbc.fi/kiertotalous/

Green-deal -sopimus, ympäristöministeriö ja Rakli. https://sitoumus2050.fi/fi_FI/kestavapurkaminen#/

Bio and Cicular Finland,  Business Finlandin tutkimusohjelma. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/bio-and-circular-finland

Cityloops – Closing the material loops. Mikkelin kehitysyhtiö. Kaakkois-Suomen AMK. https://mikseimikkeli.fi/hankkeet/cityloops/

Circwaste-hanke. https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI

Kiertotalouden toimijoita

Rakennusalalla on runsaasti yrityksiä, jotka purkavat taloja ja hyödyntävät enemmän tai vähemmän purkuosia ja -materiaalia. Niiden tietoja löytyy netistä. Alla on lueteltu alustoja, joiden kautta välitetään tai kaupataan myös rakennusalan materiaaleja.

KIertotalousratkaisuja ja yrityksiä (yrityksiä, Green Building Council Finland -nettisivu). https://figbc.fi/kiertotalousratkaisuja/

Materiaalitori. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta, Motiva ja ympäristöministeriö. https://materiaalitori.fi/

Kiertonet. Julkisen sektorin huutokauppa. https://kiertonet.fi/

Huutomylly, kiertotalouden vauhdittaja. Yrityssektorin myyntikanava. https://huutomylly.fi/

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Rakennuslan jätteet ja kierrätys

  1. Kimmo I sanoo:

    Hieno, huolella laadittu kirjoitus jälleen tarkkailijalta.

    1991 kesällä haalariharjoittelussa oli samalla työmaalla vielä lukiolaisia myös kesätöissä, jotka nykkivät puutavarasta naulat pois ja puutavara käytettiin uudelleen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s