Sähkön hinnat ovat muuttuneet Venäjän toimien takia kovin epävakaiksi vuoden 2022 aikana. Näyttäisi siltä, että hinnat tulevat olemaan talven 2022-2033 ajan vielä hyvinkin poukkoilevia ja melkoisen korkeita. Sähköyhtiöiltä eivät tavalliset kuluttajat enää saa pitkäkestoisia sopimuksia, joten koviinkin hinnan korotuksiin on syytä varautua.

Mitä tavallinen kuluttajat sitten voi tehdä omaa talouttaan helpottaakseen ja samalla vähentääkseen sähkön kulutusta myös koko Suomen tasolla. Asuinrakennuksissa suurin yksittäinen kulutuserä on lämmitys. Kerrostaloista valtaosa lämpiää kaukolämmöllä, kun taas omakotitaloista liki puolet lämpiää sähköllä. Niinpä sähkön säästökeinot ja mahdollisuudet ovat hieman  erilaisia riippuen lämmitysmuodosta. Kaikissa asunnoissa on kuitenkin mahdollista säästöihin, joista kiittää oma kukkaro ja ollaanhan siinä silloin myös koko kansakunnan asialla. Sähkön riittävyyden kannalta kaikki säästäminen on hyväksi, mutta erityisen tarpeellista on säästä sähköä aamuisin (klo 8 – 10) ja iltaisin (klo 16 – 18).

Sähkönkulutus vaihtelee suuresti jopa samanlaisissa asunnoissa. Siksi on hyvä aluksi selvittää oman kulutuksen määrä, joka löytyy sähkölaskuista tai sen voi käydä katsomassa kirjautumalla oman sähköyhtiönsä nettisivuille. Vertaamalla kulutusta muiden vastaavan tyyppisten asuntojen kulutukseen saadaan hieman käsitystä omasta ”sähkökäyttäytymisestä”. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisten rakennusten vuosittaisia, keskimääräisiä tyyppikulutuksia kulutuskohteittain jaoteltuna. Alarivillä on lisäksi laskettu vuosittain sähköön kuluva rahasumma erilaisilla sähkön kokonaishinnoilla. Taulukon eri kulutuskohteisiin sopivia sähkönsäästömahdollisuuksia ja -keinoja on sitten esitelty seuraavissa luvuissa.

Lämmitys (sähkölämmitteinen omakotitalo, 10 000 kWh/v)

Talojen lämmitystapoja ovat sähkölämmitys, kaukolämmitys, öljy ja puu. Kriittisin lämmitystapa sähkön kannalta on ymmärrettävästi sähkölämmitys.

Paljon on puhuttu huonelämpötilojen alentamisesta ja se onkin melkoisen vaivaton tapa vähentää energiankulutusta kaikissa taloissa olipa lämmitysmuoto mikä tahansa. Nyrkkisääntö on, että lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää viisi prosenttia energiankulutusta. Tämähän onnistuu vaivattomasti patteritermostaattia säätämällä. Sopiva lämpötila voisi olla 19 – 22 astetta ja mikseipä vaikka tuonkin alle esimerkiksi makuuhuoneissa, jos se vielä mukavalta tuntuu. On kuitenkin muistettava, että sopiva lämpötila on hyvin yksilökohtaista, joten mihinkään yksioikoiseen sääntelyyn ei kannata mennä. Jos vaikkapa mummo tai vaari pitää korkeampaa lämpötilaa sopivana, niin ei toki kannata heitä palelemaan laittaa. On myös muistettava, että rakennukset sinänsä ovat suunniteltu tietynlaiselle sisälämpötilalle. Jos mennään kovin alhaisiin lämpötiloihin, niin voi tulla kosteusvaurioita, hometta ja putkien jäätymisiä tai voipa vanhimpien talojen ulkonurkat ruveta jopa routimaan.

Uudemmissa asunnoissa on miltei aina lattialämmitys kylpyhuoneissa ja usein myös muissa lattialaatoitetuissa tiloissa. Lattialämmitys voi toimia tilan varsinaisena lämmityslähteenä, tai se voi olla ns. mukaavuuslämmitys. Lattialämmityksen lämpötehoille on syytä etsiä sopivat asetukset säätötermostaatista ja vaikkapa merkitä ne säätörasiaan pienillä tussimerkinnöillä. On huomattava, että lattialämmityksen termostaatin säätö ei vaikuta välittömästi lattian pintalämpötilaan, joten on syytä tehdä termostaattiin vain pieniä säätöjä kerrallaan ja sitten tarkennussäätöä, kunhan lattia ja tila on saavuttanut asetetun lämpötilan. Esimerkiksi eteisen lattian mukavuuslämpötila saa olla melko alhainen, mikäli sitä edes tarvitaan. Kylpyhuoneiden lattialämmitystä ei sen sijaan ole syytä asettaa kovin alhaiseksi, sillä kosteus voi jäädä lymyämään nurkkiin ja aiheuttaa mikrobikasvua. Usein kylpyhuoneiden lattialämmitys toimii myös tilan ainoana lämmönlähteenä, jolloin sitä ei ainakaan tule katkaista kokonaan.

Rakennuksen ilmanvaihto kuluttaa lämpöä melkoisen paljon, joten se kannattaa säätää tarpeen mukaiseksi. Vanhemmissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto, jolloin mekaanisiin tuloilmaventtiileihin ja poistoventtiileihin voidaan säätää sopivat asennot talveksi. Vanhemmissa kerrostaloissa voi olla vielä jäljellä pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, mikä on erittäin epätaloudellinen, koska siinä ei poistettavasta ilmasta saada lämpöä talteen lainkaan.

Uudemmissa taloissa on koneellinen ilmanvaihto, eli ilma tulee sisälle putkia pitkin ja poistuu toisten putkien kautta ulos. Ilmaa liikuttava kone ottaa poistuvasta, lämpimästä huoneilmasta lämpöä talteen, jottei se karkaa harakoille. Koneellisen ilmanvaihtolaitteen puhallinteho kannattaa säätää ohjaussäätimestä normaalin asumisen aikana melko pieneksi. Ennen suihkuun menoa tehoa tulee lisätä pykälä-pari ja pitää se tehostettuna niin kauan kunnes suihkutila on ehtinyt kuivua. Uusimmissa laitteissa on jo valmiina kosteusanturit (hiilidioksidianturit), jotka automaattisesti ohjaavat koneen toimintaa. Toki kannattaa tarkistaa, että säätöarvot ovat kohdillaan. Myös silloin, kun talossa on runsaasti väkeä tulee ilmanvaihtoa tehostaa. On helppo ymmärtää, että reilun sadan neliömetrin kokoisessa talossa ei vaadita kovin suurta ilmanvaihtoa hissuksiin elävää paria ihmistä varten, kun taas ilmantarve on ihan erilainen, kun talossa on puoli tusinaa ihmistä touhuamassa. Ilmanvaihtokoneen sisällä on lisäksi tuloilman esilämmitystä varten yleensä sähköpatteri, jonka säädöt kannattaa tarkistaa sopiviksi (katso luku: LVI-laitteet).

Talon rakenteita ja lämmöneristystä voidaan parantaa, jolloin lämpöhukka pienenee. Yksinkertainen keino on kunnostaa ikkunoiden tiivisteet, mikäli niissä on heikkouksia. Tiivistäminen vähentää hallitsemattomia ilmavuotoja ja vetoa. Rakenteiden lämmöneristyksen parantamisessa on yläpohjan lisäeristys helpointa ja kannattavinta, mikäli tiedetään sen olevan puutteellinen. Muiden rakenteiden eristyksen parantaminen vaatii jo kunnollisen remontin, joten sen tarvetta ja suunnittelua kannattaa mietiskellä rauhassa.

Sähkölämmitteisessä talossa on sitten vielä kaksi keinoa ostetun sähkön vähentämiseksi: aurinkoenergian käyttö (katso erillinen bologiartikkeli) ja ilmalämpöpumpun asentaminen. Näiden hankkiminen on järkevä osa nykyaikaista energiaratkaisua. Myös puulämmityslaitteet (takka, leivinuuni, puukiuas) ovat hyvä keino vähentää sähkön käyttöä. Polttopuiden nykyisillä hinnoilla puulla saatavan energian hinta jää alle 10 senttiä kilowattitunnilta.

Veden lämmitys (sähkölämmitteinen varaaja 3 600 kWh/v)

Sähkölämmitteisissä taloissa lämmin käyttövesi tuotetaan sähköisellä vesivaraajalla. Itse varaajan toimintaan ei voida paljoakaan vaikuttaa, sillä varaajan lämpötilan on oltava veden riittävyyden kannalta melko korkea (65-80 astetta). Varaajasta lähtevän veden lämpötila taas alennetaan erillisellä säätölaitteella turvalliseksi (noin 55-60 astetta). Yleensä varaajat on ohjattu sähkölaitosten toimesta lämpiämään yöaikana, jolloin valtakunnallisesti sähkön tarve on vähäisempää ja kuluttaja voi hyödyntää halvempaa yösähköä. Mikäli käytössä on pörssisähkö, niin silloin varaaja ilman muuta kannattaa lämmittää yöaikana.

Veden kulutuksessa sen sijaan voidaan säästää merkittävästi. Suihkun käyttö tulee rajata vain peseytymisen tarvitsemaan aikaan, turha mukavuussuihkuttelu kannattaa nyt unohtaa. Viitisen minuuttia taitaisi olla ihan sopiva aika suihkupeseytymiseen. Vanhoja vesikalusteita uusittaessa kannattaa hankkia ns. vettä säästäviä laitteita (esimerkiksi suihkupää). Kun päivittäinen vedenkulutus saadaan noin 100 litran tasolle henkeä kohden vuorokaudessa, niin aletaan olla ihan mukavalla tasolla. Tämä säästäväisyys näkyy myös energialaskussa kaiken tyyppisissä asunnoissa. Kerros- ja rivitaloissakin vesilaskutus on nykyään usein huoneistokohtaista, jopa eroteltu erikseen kylmään ja lämpimään veteen, joten säästöä kyllä syntyy.

Kylmälaitteet (600 kWh/v)

Jääkaappi ja pakastin kannattaa säätää sopivaan lämpötilaan: jääkaappi noin 5 astetta ja pakastin noin -18 astetta. Laitteiden uusiminen pelkän energiansäästön kannalta ei ole kovinkaan mielekästä.  Kun vanha tai rikkoontunut kaluste vaihdetaan uuteen, niin silloin kannattaa hankkia energiatehokkuudeltaan hyvät, jopa parhaat kalusteet. Kodinkoneiden ja laitteiden energiamerkinnät on uudistettu entistä tiukemmiksi vuonna 2021 siten, että A on paras ja G on heikoin. Tällä hetkellä myytävien uusien jääkaappien energialuokat ovat tasoa D – F, joten vielä riittää paljon kehitettävää laitepuolella, jotta päästäisiin parhaimpiin luokkiin. Energiamerkinnöistä löytyy lisätietoa seuraavilta nettisivuilta: https://energiamerkinta.fi/

Kiuas (1 000 kWh/v)

Saunominen on meidän useimpien suomalaisten perustarpeita. Sähkökiukaiden tehot ovat suuria (4-10 kW), joten ne kuluttavat melkoisesti sähköä. Tosin kulutus on täysin riippuvainen saunomiskerroista ja -ajasta. Niinpä saunomisesta on melko helppo säästää vähentämällä saunomiskertoja ja lämmittämällä silloinkin saunaa vain tarvittavan ajan. Useinhan sauna vain pistetään päälle ja mennään sinne sitten, kun ehditään ja napsautetaan se pois päältä kun muistetaan, tai annetaan kellokytkimen hoitaa asia. Jatkuvasti lämpiävien sähkökiukaiden aika taitaa nyt olla ohi, mikäli ei ole aivan himokylpijä. Säästeliään käyttäjänkin on kuitenkin syytä muistaa, että saunaa ei kannata laittaa poispäältä heti, kun viimeinen kylpijä on sieltä poistunut, vaan saunan kuivattamiseen on syytä varata noin vartti tunti. Silloin saunan rakenteet säilyvät hyvässä kunnossa. Tähän lisätietona, että ainaki koneellisella ilmanvaihdolla varstetun saunan voi ihan huoletta napsauttaa pois päältä heti saunomisen loputtua, sillä saunan jäähtyminen ottaa useita tunteja (rakennustarkkailijan omien mittauksien perusteella).

Jos tavanomainen 6 kW tehoinen kiuas lämmitetään vuoden mittaan kahdesti viikossa parin tunnin ajan, niin vuodessa se tekee jo runsaat 1 000 kWh. Sivumennen sanoen, nuo kiukaitten ajastimet ovat kyllä melko karkeatasoisia säätimiä ja sijoitettu vielä hankalasti useimmiten kiukaan alareunaan. Säädä sieltä sitten puolen tunnin tarkkuutta saati varttituntia hämärässä saunassa. Asiaa saattaisi olla myös erillinen ”kuivatuskytkin”, jonka voisi saunomisen loputtua napsauttaa päälle.

Ruoanvalmistus ja astianpesu (600 kWh/v)

Sähköhella ja -uuni sekä astianpesukone ovat keskeiset ja välttämättömät keittiön laitteet. Hellan kanssa ei kovin suuria säästökeinoja ole olemassa. Keitettäessä toki kannattaa valita sopivan kokoinen levy ja pitää kantta keittoastian päällä, jolloin lämpöhäviö vähenee. Myös hellan tyypillä (perinteinen, keraaminen, induktio) lienee jonkin verran vaikutusta kulutukseen, mutta toimivia laitteita ei kannata vaihtaa energiansäästön nimissä.

Uunin käyttöä voidaan tehostaa laittamalla ruoka uuniin jo sen lämpenemisen aikana ja hyödyntämällä jälkilämpöä. Myös kiertoilman käyttö on nyt syytä viimeinkin opetella. San avulla paistuu useampikin pellillinen kerta heitolla.

Entäpä sitten astianpesukone. Käyttökerrat ovat taas ratkaisevia sähkön kulutuksessa, joten kannattaa pestä täysiä koneellisia. Nykyisissä koneissa on käytettävissä monenlaisia ohjelmia, joten kannattaa perehtyä ja kokeilla niiden toimivuutta. Esimerkiksi 30 minuutin ohjelma voi olla ihan käyttökelpoinen tavanomaiselle tiskille. Silloin kun ei ole kiirettä, niin voi napsauttaa päälle ns. energiansäästöohjelman, jossa kodin pesupiika jynssää astioita jopa tuntitolkulla. Nykyisillä laitteilla yhteen pesukertaan kuluu energiaa 0,6 – 1,2 kWh.

Kodin elektroniikka (700 kWh/v)

Kodeissa on nykyisin mitä moninaisimpia laitteita (televisiot, radiot, digisovitin, video, tietokoneet, latauslaitteet, nettipäätelaite, reititin ym.). Yksittäisen laitteen energian kulutus ei ole kovin kummoinenkaan, mutta kun kulutus ynnätään yhteen, niin saadaan jo merkittäviä lukemia. Kodin viihde-elektroniikan sähkönkulutuksessa voidaan saavuttaa säästöjä pitämällä laitteita päällä vain silloin, kun niitä käytetään. Tunnettu asiahan on, että laitteet kuluttavat jonkin verran sähköä myös valmiustilassa, joten kannattaa sammuttaa laitteet kokonaan, kun niitä ei käytetä. Katkaisimella varustetut jatkojohdot ovat oiva apu laitteiden ohjauksessa.

Pyykinpesu ja kuivaus (600 kWh/v)

Pyykinpesussa ja etenkin kuivattamisessa voidaan sähköä säästää mukavuuden siitä kärsimättä. Pyykkikertoja voidaan mahdollisesti harventaa pesemällä täysiä koneellisia. Kuivattamisessa voidaan harkita koneellisen kuivauksen ohella ulkokuivausta tai ripustuskuivausta pesu- tai kodinhoitohuoneessa (riittävä ilmanvaihto varmistettava). Yksi pyykinpesukerta kulutta noin 0,5 kWh ja ns. kondenssikuivain 1 – 3 kWh kuivauskerta, joten ei näissä kulutuskohteissa nyt aivan säästämisen ytimessä olla.

LVI-laitteet (1 000 – 3 000 kWh/v)

Sähköä kuluttavia teknisiä laitteita ovat lähinnä ilmanvaihtokojeet, joissa on tulo- ja poistopuhaltimet, eli kaksi puhallinta, jotka käyvät jatkuvasti. Lisäksi kojeissa on tuloilmapuolella perinteisesti sähkövastus (0,5 – 1 kW), joka lämmittää tulevan ilman sopivan lämpöiseksi pakkaskaudella  (ks. edellä lämmitys/ilmanvaihto). Nyt kannattaa kaivaa esille ilmanvaihtolaitteen ohjekirja ja säätää sähkövastuksen lämpötila sopivalle tasolle.  Uusien laitteiden puhaltimet ovat energiatehokkaampia ja lämmönvaihtimet parempia kuin vanhojen koneiden, joten todella ikäloppujen laitteiden uusimista kannattaa harkita, vaikkapa ne vielä toimisivatkin jollain tavoin.

Valaistus (1 000 kWh/v)

Valaistus hoidetaan nykyisin miltei yksinomaan LED-lampuilla, eikä juuri muita lamppuja kannata hankkiakaan. LED-lamput kuluttavat sähköä erinomaisen säästeliäästi ja lisäksi niiden kestoikä on moninkertainen perinteisiin lamppuihin verrattuna. Järkevää kuitenkin on sammuttaa valot silloin, kun niitä ei tarvita. Ulkovalaistusta käytetään pihoilla runsaasti niin pihan kuin julkisivujenkin valaisuun, mutta nyt on syytä harkita niidenkin päällä pitämistä. Ainakaan ei ole järkevää polttaa ulkolamppuja läpi yön.

Auton lämmitys (400 kWh/v)

Suomen ilmastossa auton lämmitys on ihan hyvä juttu. Käyntiinlähtö on varmistettu ja moottorikaan ei niin paljon kulu, kun sitä ei tarvitse käynnistää kylmänä. Henkilöautojen moottorilämmittimien tehot ovat 600 – 800 W ja sisätilan lämmittimien tehot 1 000 – 2 000 W. Autojen lämmityspylväissä on kellokytkimet, joilla voidaan säätää lämmitysajankohta ja -pituus. Nyt, ennen lämmityskautta, kannattaakin tarkistaa lämmitysajat kohdilleen: plusasteiden puolella ei ole tarvetta lämmittää, viiden asteen pakkasella noin tunti riittää, kymmenen asteen pakkasilla tunti pari on riittävä ja yli kymmenen asteen pakkasilla voi jo lämmittää reilut pari tuntia. Sisätilanlämmitintä ei tulisi pitää päällä yli kahta tuntia. Tosin lohkolämmitin ja sisätilanlämmitin ovat yleensä saman kytkimen takana, joten ne myös toimivat saman aikaisesti. Lämmitystolppien käyntiaikojen säätäminen saattaa joissakin malleissa olla ns. korkeampaa matematiikkaa, mutta eiköhän niihin löydy ohjeistoja sosiaalisesta mediasta, jos asia ei muuten selviä.

Kätevää olisi, jos lämmityksen voisi omakoti- tai rivitalossa ohjelmoida ja kytkeä päälle ja pois vaikkapa eteisessä olevasta kytkimestä. Toimivaa ja energiatehokasta etenkin silloin, jos autoa käytetään epäsäännöllisesti.

Hieman lisätietoa sähkömarkkinoista

Sähkön hinnan määräytyminen pohjoismaisessa sähköpörssissä (Nord Pool)

Sähkön spot-hinta määrätään Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköpörssissä Nordpoolissa. Tuntitasoiset hinnat määritetään päivittäin. Seuraavan päivän tuntikohtaiset hinnat julkaistaan noin klo 14.00 Nordpoolin ja myös monien sähköyhtiöiden sivuilla. Alla on linkki Nordpoolin sivuille. Kyseessä on paljon puhuttu pörssisähkön hinta, jota monet kuluttajat ostavat sähköyhtiönsä kautta. Hintaan lisätään sähköyhtiön marginaali. Pörssisähkön hinta on nykyään erittäin heilahteleva, maksimihinta saattaa olla joinakin päivinä hyvinkin korkea (20 – 40 senttiä KWh). Yön aikaan, jolloin sähkön kulutus on vähäistä, voi hinta sitä vastoin olla varsin matala (2 – 3 senttiä kWh). Tariffista riippuen tavanomainen kuluttajakin voi kohtuullistaa sähkön hintaansa siirtämällä kulutusta halvemmille yötunneille. Samalla myös edistetään sähkön riittävyyttä koko maan tasolla.

Sähkön spot-hinnat Nordpoolin nettisivuilla: https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Myös Fingridin nettisivuilta löytyy paljon ajankohtaista tietoa sähköstä: https://www.fingrid.fi/

Sähkön tuotantomuodot pohjoismaissa ja Baltiassa

Eri Pohjoismaiden ja Baltian-maiden ajantasaisesta sähköntuotannosta ja siirrosta on löydettävissä erittäin mielenkiintoista tietoa Svensk Kraftnätin ja myös Fingridin nettisivuilta. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa Suomen tilanne tiistaina 21.9.2022 klo 20:16, jolloin tuotto ja kulutus olivat sattumoisin miltei tasan (yleensähän Suomi joutuu tuomaan sähköä melkoisen määrän, vuositasolla liki 20 %). Sähkö tuotettiin Suomessa edellä mainittuna ajankohtana seuraavalla tavalla:

Samoihin aikoihin Tanska tuotti omasta sähköstään runsaat 91 % lämpövoimalla (ei tuullut), Ruotsi 53 % vesivoimalla ja Norja 92 % vesivoimalla. Ruotsi ja Norja möivät sähköä ulos ja Tanska sekä Suomi joutuivat ostamaan sähköä.

Lisätietoa. Svensk Kraftnät. Sähkön tuotantoprofiilit eri pohjoismaissa ja Baltiassa: https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/

Lisätietoa

Motiva on käynnistänyt syyskuun 2022 aikana energiansäästökampanjan. Motivan sivuilta löytyy paljon ohjeita visuun energiankulutukseen ja säästämiseen. https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiansaastokampanja

Sähkön ja lämmön tuotanto Suomessa vuonna 2020. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/salatuo/2020/salatuo_2020_2021-11-02_tie_001_fi.html

Sähköyhtiöiden nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja ohjeita sähkön kulutuksesta sekä myös säästöstä. Kannattaa käydä tutustumassa vaikkapa oman sähköyhtiön sivuihin ja kirjautua omiin tietoihin.

Valtioneuvoston kampanja. Astetta Alemmas (myös rakennustarkkailija on kampanjassa mukana). https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/astetta-alemmas-energiaa-saastaen-kohti-talvea

Mielenkiintoista on myös käydä vilkaisemassa, miten Ruotsissa suhtaudutaan sähkön säästämiseen. Sivut ovat ainakin mukavasti laadittuja. http://www.energimyndigheten.se/varje-kilowattimme-raknas/