Kun sisäilmaongelmainen rakennus joutuu siihen jamaan, että sitä ei voida järkevillä korjauksilla saattaa kuntoon, niin mitäs sitten? Tässä esitän  lehtitietoihin perustuen kaksi  varsin samankaltaista esimerkkiä, miten ongelmia voidaan käsitellä: Limingassa, lähellä Oulua oleva Linnukan koulu ja Vantaalla oleva Hämeenkylän koulu. Limingan Linnukan koulua olen käsitellyt useita kertoja jo aiemmassa blogiartikkelissa (maaliskuu 2015). Vuoden 2019 syksyllä lisäsin tämän artikkelin loppuun tietoa Kempeleen kirkonkylän vanhemman koulurakennuksen purkamisesta. Täydensin sitä 2020.

Limingan  Linnukan koulu on rakennettu 1960, laajennettu myöhemmin ja saneerattu 1995, joten koulun ikä on jo runsaat 50 vuotta ja korjauksen jälkeinen ikä parikymmentä vuotta. Koulun sisäilmaongelmat nousivat kiistelyn kohteeksi  pari vuotta sitten.  Rakennusta tutkittiin ja sen perusteella remontoitiin 2015, mutta sisäilmaongelmia ei saatu kuriin. Uusia kuntokartoituksia ja –tutkimuksia tehtiin vuoden 2016 alkupuolella ja niiden perusteella tehtiin päätös rakennuksen purkamisesta. Samaan aikaan on tehty laajempi kunnan kouluverkkosuunnitelma. Sen mukaan ehdotetaan kahden uuden koulun rakentamista  ja purettavan koulun lisäksi kahden muun huonokuntoisen koulun lakkauttamista. Koulun kuntotutkimusten pohjalta on arvioitu, että ”kokonaistaloudellisesti ja riskien kannalta on järkevintä rakentaa kokonaan uusi koulu eikä remontoida enää vanhaa koulukiinteistöä”.  Koulun opetusta joudutaan jatkamaan väistötiloissa (500 oppilasta). Väistötilojen arvioidut kustannukset kahden vuoden aikana ovat  puoli miljoonaa. Kahden uuden koulun kustannusarvioiksi on esitetty runsaat 14 miljoonaa euroa. /Rantalakeus 20.4.2016/

Limingan Linnukan koulu (24.4.2016)

Vantaan Hämeenkylän koulu on rakennettu 1970-luvulla, joten sen ikä on nelisenkymmentä vuotta. Rakennusta on korjattu useita kertoja vuodesta 2005 lähtien. Rakennuksen maanvaraiset lattiat ovat kärsineet alapuolelta nousevasta kosteudesta, josta on aiheutunut mikrobihaittoja. Uusimpien tutkimustulosten mukaan sisäilmassa on paljon epäpuhtauksia ja myrkyllisiä aineyhdistelmiä.  Rakennus olisi ollut vielä korjattavissa, muta silloin se olisi jouduttu käytännössä purkamaan sisältä päin lattioita ja kattoja myöten.  Uusi koulurakennus (700 oppilasta) maksaisi runsaat 21 miljoonaa euroa ja se saataisi aikaisintaan käyttöön 2020, johon asti koulun oppilaille olisi järjestettävä väliaikaisia opetustiloja. Niiden vuosivuokrat olisivat luokkaa 1,5 miljoonaa euroa.  /HS 15.4.2016/

Kummankin koulurakennuksen sairauskertomuksessa on paljon samankaltaisuutta ja lopputulokseltaan ne ovat täysin samanlaiset. Käyttäjät ovat valittaneet kohteiden sisäilmasta, rakennuksia on tutkittu ja katselmoitu, minkä jälkeen niitä on yritetty korjata. Korjauksilla ei kuitenkaan ole saatu ongelmia pois, minkä jälkeen on tehty ilmeisesti vielä perinpohjaisemmat tutkimukset. Niiden perusteella on  päädytty rakennusten purkamiseen. Tulee mieleen, että ko. tyyppisten rakennusten kunto- ja vauriotutkimukset olisi syytä tehdä heti kättelyssä melkoisen tarkasti ja perusteellisesti, jolloin ehkä saataisiin nopeammin riittävä tietämys päätöksien tueksi. Myös ylläolevien esimerkkien hinta-arvioihin ja etenkin niiden eroihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kempeleessä purettiin kirkonkylän vanhempi koulurakennus kesällä 2019 ilman sen kummempia mutinoita. Koulussa oli havaittu ongelmia sisäilman kanssa, mutta ne eivät vielä olleet saavuttaneet juurikaan huomiota mediassa. Alueelle rakennetaan tulevina vuosina entistä isompi ja varmasti myös ehompi koulurakennus. Kallistahan tämä on kunnalle (kuntalaisille), mutta kyllä nuoret tarvitsevat terveen, turvallisen ja toimivan oppimispaikan. Kesällä 2020 tehtiin päätös koulukompleksin D-talonkin purkamisesta (rakennettu 1970-luvulla) ja ison, yli 40 miljoonan euron koulurakennushankkeen käynnistämisestä.

Kempeleen kirkonkylän koulu purettiin kesällä 2019.