(Päivitetty 4.5.2024)

Tarkastelun kohteena olevaan omakotitaloon asennettiin loppukesästä 2023 ilmalämpöpumppu avaimet käteen -toimituksena. Pumpun merkki ja malli on Mitsubishi MSZ-LN35VG2W + MUZ-LN35VGHZ2. Asuinrakennuksen huoneistoala on noin 143 m², josta osa on korkeata tilaa. Talossa on suora sähkölämmitys pattereilla ja pesutiloissa, takkahuoneessa, eteisessä sekä keittiössä sähköinen lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen. Lisäksi kohteessa on puolilämmin piharakennus kooltaan noin 40 m², jossa kahdessa huoneessa on sähköinen lattialämmitys ja yhdessä huoneessa sähköpatteri.

Kohde on valmistunut vuonna 1989, mistä lähtien on tiedossa myös rakennuksen energiankulutus. Nyt seurataan kohteen kokoaisenergiankulutusta kuukausitasolla alkaen syyskuusta 2023 ja sitä verrataan edellisen vuoden vastaavaan kulutukseen. Vertailutiedot esitetään normeerattuna  kulutuksena, joka ottaa huomioon kunkin kuukauden lämpötilan (lämmitystarveluku, ks. kirjallisuusluettelo). Normeeraus tehdään vähentämällä kokonaiskulutuksesta lämpimän veden lämmittämiseen käytetyn sähkön arvioitu määrä ja lisäksi arvioitu taloussähkön kulutus. Jäljelle jäävä lukema on lämmityksen sähkönkulutus, joka normeerataan lämmitystarveluvulla. Tämän jälkeen lukemaan lisätään edellä mainitut poistetut osiot. Näin saadut lukemat eri kuukausien osalta ovat vertailukelpoisia, vaikka vertailtavien kuukausien lämpötilat poikkeaisivatkin toisistaan.

Talon käyttö on pyritty pitämään kutakuinkin saman kaltaisena kumpanakin lämmityskautena. Ainut iso muutos on ilmalämpöpumpun käyttöönottaminen lämmityskaudella 2023-2024. Näin ollen lukemien tulisi kertoa lahjomattomasti lämpöpumpun todelliset energiahyödyt kohdetalossa.

Lämpöpumppu on kohdetalossa eteisessä ulko-oven päällä. Puhaltimen ohjaussiivekkeet on pyritty säätämään siten, että lämpö kulkeutuisi korkeaan olohuonetilaan, keittiöön ja kolmeen makuuhuoneeseen. Lämpöpumpusta etäämpänä olevaan takkahuoneeseen ja työhuoneeseen lämpö ei enää juurikaan kulkeudu, joten niissä pidetään päällä normaali lämmitys. Lämpöpumpun vaikutusalueella sähköpattereiden ja lattialämmityksen säädöt on asetettu noin 17 – 18 asteeseen. Ilmalämpöpumpun asetukset on pyritty tekemään lämpömukavuuden kannalta optimaaliseksi. Pumpun lämpötila-asetus oli aluksi 21 astetta ja puhaltimen nopeus 3. Marraskuusta alkaen pyynti on ollut 23 astetta ja puhaltimen nopeus 4. Säätöjen sopivia asetuksia vielä hakellaan, mutta nykyiset vaikuttavat toimivan varsin mukavasti pakkasilla.

Ulkoyksikkö on talon itäseinustalla sokkeliin kiinnitetyssä metallitelineessä. Ulkoyksikön päällä on asennusliikkeen toimittama suojakotelo ihan esteettisistä syistä, vaikka se saattaa heikentää jonkin verran laitteen tehoa. Ulkoyksikön alle on laitettu muoviahkio, johon sulamisvedet/jää kerätään ja kipataan sopivin väliajoin tontin perälle. Vettä laitteesta tulee varsin runsaasti. Pulkka on tyhjennettävä muutaman päivän välein. Jo nyt saatujen kokemusten mukaan pulkkasysteemi on erinomaisen toimiva.

Säästöjen seuranta

Alla on  taulukko, johon lisätään kuukausittain normeeratut energiankulutuksen arvot. Mielenkiintoisin sarake on säästö, joka on esitetty kilowattitunteina ja myös prosentteina (lukemia hieman korjattu 3.4.2024). Euromääräinen säästöhän voidaan laskea lukemista kertomalla säästetty kWh-määrä kyseisen kuukauden sähköenergian kokonaishinnalla (energiahinta+siirtohinta).

Kohderakennukseen sähkö hankitaan pörssistä. Seurantatulosten mukaan rakennuksen kuukausittainen energian hinta on ollut hieman yli pörssin kuukausikeskiarvon.

Yleistä tietoa ilmalämpöpumpuista

Suomessa on ollut viime vuosina menossa varsinainen ilmalämpöpumppuboomi, joka on vain kiihtynyt sähkön hinnannousun myötä. Ilmalämpöpumppujen määrä Suomessa lienee jo runsaat miljoona.

Nyrkkisääntönä esitetään yleisesti, että ilmalämpöpumppu pienentää energiankulutusta 30 – 50 %. On ymmärrettävää, että pumpun tuottama lämpö riittää paremmin lämmittämään pienen talon kuin suuremman. Tosin voidaanhan isommassa talossa käyttää tehokkaampaa pumppua, tai asentaa useampikin pumppu. Ilmalämpöpumpulla voidaan sekä lämmittää että jäähdyttää tiloja.

Ilmalämpöpumppujen ominaisuuksia ja hankinnassa huomiotavaa

Ilmalämpöpumppujen markkinoinnissa yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista näyttää olevan COP– ja SCOP-arvo. Mitä nämä arvot sitten tarkoittavat?

COP-luku kertoo kuinka tehokkaasti laite kykenee tuottamaan lämpöä tietyissä vakio-olosuhteessa. Yleensä määritys tehdään 7 asteen ulkolämpötilassa ja 20 asteen sisälämpötilassa. Esimerkiksi laite, jonka COP-luku on 4 tuottaa käyttämäänsä 1 kW sähkötehoa kohti lämpöä 4 kW. On varsin ymmärrettävää, että COP-luku ei kuvaa kovinkaan hyvin laitteen ominaisuuksia vaihtelevissa ulkolämpötiloissa, kuten esimerkiksi Suomen talviolosuhteissa.

Nykyään käytetäänkin tehokkuuden mittarina SCOP-lukua. Se kuvaa laitteen energiatehokkuutta, eli hyötysuhdetta koko lämmityskaudella. Tällöin saadaan tietoa siitä, mikä on pumpun hyötysuhde eri ulkolämpötiloissa. Väistämättähän on niin, että pumpun hyötysuhde heikkenee, kun ulkolämpötila laskee. SCOP-luku kertookin varsin hyvin, miten pumppu toimii täällä pohjoisissa olosuhteissa. Pumppujen energiamerkinnässä on ilmoitettu SCOP-arvot kolmessa eri ilmasto-olosuhteessa: lämmin (Etelä-Eurooppa), keskimääräinen (Keski-Eurooppa) ja kylmä (Pohjois- ja Itä-Eurooppa).

Esimerkkinä voidaan ottaa kohderakennuksessa olevan lämpöpumpun ominaisuudet tuotteen esitteestä (katso myös kuva energiamerkinnästä). Myös monilla muilla markkinoilla olevilla lämpöpumpuilla ominaisuudet ovat  melkoisen samankaltaiset.

• SCOP-arvo 5,1 (energiamerkinnän mukaan tämä näyttää tarkoittavan Keski-Euroopan arvoa)
• Lämmitysteho maksimi 6,6 kW.
• Lämmitysteho -15 asteessa 4,0 kW
• Lämmitysteho -25 asteessa 3,1 kW.

Lämpöpumpun hankinnassa kannattaa huomiota kiinnittää kylmän kauden SCOP-arvoon, mikä on eräs tärkeimmistä tekijöistä laitteiden hyvyyttä arvioitaessa. Laitteita vertailtaessa on syytä selvittää, missä olosuhteissa ilmoitettu SCOP-arvo on määritetty. Lämmitysteho kertoo myös tärkeää tietoa laitteen toiminnasta. Esimerkiksi tarkasteltavassa kohteessa oleva lämpöpumppu kykenee tuottamaan lämpöä varsin tehokkaasti vielä -25 asteen ulkolämpötilassa.

Pumpun äänitasoon kannattaa kiinnittää huomiota. Etenkin sisäyksikön äänitason tulisi olla varsin matala, jotta se ei häiritsisi yöaikana. Äänitaso on riippuvainen puhaltimen nopeudesta. Maksiminopeudella äänitaso on sen verran kova, että yöajaksi on syytä ehkä valita alempi nopeus etenkin, jos sisäyksikkö on lähellä makuuhuoneita. Päiväsaikaan äänitasolla ei ole niin suurta merkitystä. Ulkoyksikön äänitasolla taas ei ole paljonkaan merkitystä, mikäli laite ei sijaitse makuuhuoneen seinässä, tai lähellä naapuritaloa. Ulkoyksikön kannalta on oleellista, että laite on sijoitettu tukevaan telineeseen ja huolellisesti tärinäeristetty telineestä tai rakenteista. Seurantakohteessa ulkoyksikkö jouduttiin asentamaan makuuhuoneen kohdalle, mutta ainakaan vielä siitä ei ole havaittu minkäänlaisia ääniongelmia.

Jäähdyttäminen kesällä – voiko siitä aiheutua kosteusongelmia

Suomen ilmasto-olosuhteissa lämpöpumpun ensisijainen käyttömuoto on lämmittäminen. Tosin rakennuksissa, joissa ei ole rakenteellisesti otettu huomioon kesäisen auringonsäteilyn estoa, voidaan aurinkoisina päivinä tarvita jäähdytystäkin. Myös ilmaston lämpiäminen lisää koko ajan jäähdytystarvetta. Jäädytyksessä on pidettävä maltti mielessä. Riittää, kun tiloja jäähdytetään vain jonkun verran alle ulkolämpötilan, ehkäpä 22-24 astetta riitttää kesähelteilläkin. Tällä vältetään sairastumiset, joita kovin matala lämpötila voi aiheuttaa.

Kesähelteiden tullessa aina toistuvasti kirjoitetaan jäähdytyksen mahdollisesti aiheuttamasta rakenteiden kostumisesta, eli kondensoitumisesta (höyrynsulun ulkopintaan ja huoneiden sisäpintoihin). Kuumina ja kosteina kesäpäivinä on toki mahdollista, että kosteuden tiivistymistä todellakin voi tapahtua, mikäli tilat jäähdytetään liian viileäksi (jopa alle 20 astetta). Käytännössä tiivistyminen jää kuitenkin varsin lyhytaikaiseksi ja se on satunnaista, joten mitään suurta riskiä kosteusvaurioiden syntymiselle ei ole. Ongelmia voi muodostua, jos yhtenäisen viilennysjakson pituus kasvaa, ulkoilman kosteus on erittäin korkea ja viilennyslämpötila on alhainen.  Tarkemmin tätä ongelmaa voi pohtia syventymällä Rakennustarkkailijan laatimaan erilliseen artikkeliin ”Perustietoa  kosteudesta”. Sieltä löytyy eväät muun muassa kastepisteen  määrittelemiseen ilman eri lämpötiloissa ja kosteudessa.

Kirjallisuutta

Suomen lämpöpumppuyhdistys, SULPU ry. https://www.sulpu.fi/

Scanofficen sivuilta löytyy tietoja lämpöpumpuista ja linkkejä ilmalämpöpumpuista tehtyihin VTT:n testeihin. https://scanoffice.fi/vttn-testiraportit-ilmalampopumppuvertailu/?gad_source=1&gclid=CjwKCAjwnOipBhBQEiwACyGLupB_BZ2fGPpo-W1eqoF5HkwU8061eanQmChX3WBFD-qZUy2Bm0GPsBoCt1YQAvD_BwE

Lämmitystarveluku (aiemmin astepäiväluku). Ilmatieteenlaitos. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Motiva. Ilmalämpöpumput. https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/ilmalampopumppu_ilp?gclid=Cj0KCQjw4vKpBhCZARIsAOKHoWQAyKE9PmziQVTsq6mZbHTkhygPB8ifPP-5tjtwMvGidwQl1A4DFVkaAn1SEALw_wcB

Laitinen Ari. Ilmalämpöpumppujen energiankulutusvaikutukset. VTT. Julkaisu 262/2016. (avautuu suoraan PDF:nä omaan ikkunaan). https://www.motiva.fi/files/12022/Ilma-ilmalampopumppujen_energiankulutusvaikutukset_pientaloissa.pdf

EPREL-Energiamerkintöjen eurooppalainen tuotetietokanta. Huoneilmastointilaitteet. Täältä voi hakea eri laitteiden tietoja. https://eprel.ec.europa.eu/screen/product/airconditioners

EU:n asetus huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnöistä. No 629/2011. (avautuu suoraan omaan ikkunaan). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02011R0626-20200809&qid=1698581110380

Sähköyhtiöiden nettisivuilta löytyy tietoja lämpöpumpuista. Tässä linkki esimerkiksi Oomin sivuille. https://oomi.fi/palvelut/ilmalampopumppu/

Sitten vielä linkki Nordpoolin Spot-hintasivuille, mistä löytyy ajantasaiset tiedot sähköhinnoista (Nettohintoja, eivät sisällä marginaalia ja arvonlisäveroa, sivusto on uusittu 6.2.2024, alla oleva linkki johtaa Suomen tietoihin) https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table