Nimeni on Kauko Tulla. Olen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilainen, joka on perehtynyt etenkin rakennusalan käytännönläheiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Alalla olen työskennellyt rapiat 50 vuotta. Erityisesti kiinnostukseni kohteena ovat korjausrakentaminen, rakennusten vauriot (kosteus, home) ja rakennusfysiikka sekä energiatalous. Blogini tavoitteena on tuoda esille, mitä rakennuksissamme todella tapahtuu ja miten rakennuksia kannattaisi korjata. Lisäksi tarkkailen ja kommentoin muiden julkisia kannanottoja silloin kun siihen on aihetta. Kaikkien meidän yhteinen tavoitehan on terveellinen ja turvallinen rakennus, jossa on mukava elellä ja tehdä työtä.
Blogin yläosan mustapohjaisesta vaakapalkista avautuvat pysyvät, laajemmat asiantuntijatyyppiset jutut (Mihin ja milloin Suomea on rakennettu. Miten Suomea on rakennettu. Perustietoa kosteudesta. Rakennusten sisäilmaongelmat). Blogiartikkelit näkyvät oikessa reunassa, josta ne voi avata. Blogisivuston alareunaan on koottu linkkilista Rakennustarkkailijan suosittelemista hyvistä nettisivuista. Linkkejä tullaan tarpeen mukaan päivittämään. Suosittelen tutkailemaan myös niitä. Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja ehdotuksia aihepiiriin kuuluvista asioista/ongelmista, joista halutaan saada selkoa. Mikäli kynteni pitävät, niin voin yrittää laatia niistä juttua blogiin.
Teen lisäyksiä ja täydennyksiä myös vanhoihin artikkeleihin, joten ne kannattaa tarkistaa aina aika ajoin.
Joskus tulee kysymyksiä, miten Rakennustarkkailijaan saa suoraan yhteyttä. Yhteyden saa parhaiten lähettämällä viestiä ”Jätä kommentti” -ruudun kautta. Jos haluat, saada vaikkapa mielipiteen johonkin askarruttavaan kysymykseen, niin laita mukaan oma yhteystietosi (esimerkiksi e-mail). Kommentit eivät tule suoraan näkyviin, vaan Rakennustarkkailija hyväksyy ne erikseen, joten kommenttisi yhteystiedot eivät mene yleiseen jakeluun. Yleensäkin pyrin poistamaan kaikista kommenteista lähettäjän yhteystiedot ennen niiden julkaisemista.
Blogin ensimmäinen kirjoitus julkaistiin vuonna 2015. Vuonna 2024 blogin klikkauksien määrä oli lähes 40 000. Rakennustarkkailija on kovasti tyytyväinen kävijämäärään ja esittääkin parhaimmat kiitokset kaikille entisille ja tuleville vierailijoille. Tehdään yhdessä rakentamisesta entistäkin parempaa. (6.2.2025)
Rakennustarkkailijasta tehtiin juttu Asumisterveysliitto ASTE ry:n lehteen 1-2025. Sieltä löytyy hieman lisää taustatietoa ja ajatuksia rakentamisesta. Alla on linkki liiton lehdet-sivulle.
https://www.asumisterveysliitto.fi/julkaisut/lehdet
Rakenustarkkailija-blogi valittiin yhdeksi ehdokkaaksi Pohjois-Suomen paras rakennusteko -kilpailuun. Palkinnot julkistettiin Rekentajapäivä 2023 -tilaisuudessa 15.11.2023. Oli suuri kunnia olla korkeatasoisten ehdokkaiden joukossa. Lisätietoa kilpailusta löytyy alla olevasta linkistä.
Now, there is something in English too.
Rakennustarkkailija 
Mitähän materiaalia on suunnitelmissa maanvaraisen betonilaatan alle merkitty VML-eriste. Eristeen paksuudeksi on määritetty 100 mm ja suunnitelma on vuodelta 1978. Hyvä ja mielenkiintoinen blogi, kiitos siitä!
TykkääTykkää
Merkintä VML ei ole ilmeiseti minkään kaupallisen eristeen tuotenimi. Se voisi tarkoittaa: Villa, Mineraalivilla, Levymäinen. Kysyjällä oli mahdollisuus tarkistaa eristeen laatu koeporuaksella, jolloin selvisi, että eristettä ei ollut lainkaan. Huumorimielessähän tuon merkinnän voisi tulkita sitten näinkin: ”Vailla Mitään Levyä”
TykkääTykkää
Hei,
Jos haluaa rakentaa mahdollisimman rakennusteknisesti turvallisen ja luotettavan talon (esim. minimoida kosteusvauriot ja muut ongelmat), mitä tavallisen rakentajan tulisi ottaa huomioon?
Onko kivitalo turvallisempi tässä suhteessa kuin esimerkiksi puutalo? Onko toisaalta hirsitalo turvallisempi kuin normaali puu?
Kiitos vastauksesta
TykkääTykkää
Tässä kysymyksessä ollaan kyllä asian ytimessä ja vastaus vaatisi vähintäänkin oman artikkelinsa. Muutamia asioita, joita tulisi huomioida:
1. Kunnolliset perustusrakenteet, korkeusasema riittävän ylös, kunnolliset maatäytöt, toimiva salaojitus ja kattovesien poisjohtaminen omalla järjestelmällään, sekä kunnolliset tontin kallistukset sokkelista poispäin.
2. Varma ja toimiva vesikatto/yläpohja. Vedenpitävä ja pitkäkestoinen aluskate, silloin kun se tarvitaan.
3. Märkätilat tiukasti nykyisten vedeneristysohjeiden mukaan ja vaikkapa hieman paremminkin.
Kannattaa myös tehdä ”riskitestiä” rakenteiden osalta miettien, miten rakenteille käy, jos tulee esimerkiksi vesivaurio (putkivuoto, kosteuden tiivistymistä). Onko rakenne vikasietoinen, vai turmeltuuko se heti kerralla.
Ilmanvaihdosta sen verran, että koneellinen ilmanvaihto on luotettava ja toimiva ratkaisu. Toki se vaatii kohtuullisen tiiviin ulkovaipan, mutta sen tekeminenhän ei nykyisin ole mikään ongelma.
Entäpä sitten rakennusmateriaali. Sitäkin asiaa kannattaa lähinnä pohdiskella vikasietoisuuden näkökulmasta. Toki, hyvän talon voi rakentaa niin kivestä kuin puustakin. Puutalon osalta en lähtisi erottelemaan tehdäänkö se normaalina puurakenteisena (rankatalo) tai hirrestä. Ennemmin siinä on ehkä kyse tunneasioista ja mielipiteistä – nehän ovat myös tärkeitä asioita talon hankkiljoille.
TykkääTykkää