Valesokkelitalot ovat melko huonossa maineessa. Tekniset käyttöiät alkavat täyttyä ja itse rakenne on nimetty riskirakenteeksi. Pahimmillaan talojen todetaan olevan purkukunnossa, kun taas parhaimmillaan asukkaat toteavat, että asuttu on vuosikymmeniä eikä mitään ongelmia ole ollut – tuskinpa lähiaikoina tuleekaan. Kaiken tämän jälkeen väkisin nousee esille kysymys, mikä valesokkelirakenteiden todellinen kunto on ja mitä niiden kanssa pitäisi tehdä.

Suomessa on valesokkelitaloja (omakoti- ja rivitaloja) rakennettu karkean arvion mukaan yli 150 000. Nuorimpienkin ikä alkaa olla liki 40 vuotta ja vanhimpien 70 vuoden paikkeilla. Valesokkeli tuli käyttöön vuonna 1957 julkaistujen RT-korttien myötä. Rakenteen käytöstä luovuttiin vasta 1990-luvulle tultaessa. Rakennustarkkailijalla on valesokkelirakenteista kaksi aiempaa artikkelia, joista toisessa käsitellään rakenteen historiaa ja toisessa luodaan katsaus sen toimivuuteen. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, mitä näiden talojen kanssa pitäisi tehdä. Ei tuomita tai kehuta, vaan pyritään puolueettomasti pohtimaan, miten valesokkelirakenteet saataisiin hallintaan.

Valesokkeli on arka asia niin rakenteena kuin ihmisten mielissä

Valesokkeleita on monenlaisia

Valesokkelirakenteita on monenlaisia, joten myös niiden ongelmat vaihtelevat. Sinänsä rakenne on varsin altis kosteusvauriolle etenkin silloin, kun seinän puurakenteet ovat maanpinnan alapuolella eikä ulkopuolisten vesien poisjohtamisestakaan ole kunnolla huolehdittu. Lisäksi on syytä huomata, että myös kantavien väliseinien alaosat saattavat olla betonilaattojen välisessä syvennyksessä ja siten erittäin alttiita kosteusvaurioille. Seinän alaosan kosteusvauriot voivat aiheuttaa myös sisäilmaongelmia, mikäli liitoksen kautta pääsee virtaamaan ilmaa sisätiloihin. Näinhän asian laita useimmiten on, sillä rakenteen tiiviydessä on varsin yleisesti puutteita. Mikäli seinän puurakenteet ovat selkeästi ulkopuolen maanpintaa ylempänä ja ulkopuolisten vesien poisjohtamisesta on huolehdittu, niin rakenne voi olla täysin toimiva vuosikymmenien ajan. Tämän vuoksi jokaisen valesokkelin kunto tulisi aluksi katselmoida huolella ja sitten tarvittaessa tutkia tarkemminkin. Tällöin on mahdollista saada selkeä käsitys rakenteen kunnosta ja riskeistä.

Valesokkeleita käsitteleviä ohjeita päivitettiin vuosina 2025 ja 2026

Rakennustietosäätiö julkaisi vuonna 2025 uusitut RT-kortit ”Kiinteistöjen keskimääräiset tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot”. Rakennustekniikkaa käsittelevässä kortissa (RT 103765) valesokkelirakenteelle (puurakenteinen runko) esitetään keskimääräiseksi tekniseksi käyttöiäksi 30 vuotta, silloin kun puurakenne on maanpinnan alapuolella ja siihen kohdistuu ulkopuolinen kosteusrasitus. Jos vain jompikumpi edellisistä ehdoista on voimassa, niin silloin käyttöiäksi on asetettu 40 vuotta. Jos taas kumpaakaan edellistä rasitusta ei ole, niin käyttöikä on 50 vuotta. Silloinhan valesokkelin puurakenteet ovat maanpinnan yläpuolella eikä rakenteeseen kohdistu kosteusrasitusta. Tämä lienee jokseenkin harvinainen tilanne valesokkelirakenteelle, etenkin kosteusrasituksen osalta.

Asuntokaupan kuntotarkastusohjeista julkaistiin uusitut suoritus- ja tilausohjeet kesällä 2026. Suoritusohjeessa (RT-103996) luetellaan suuri joukko riskirakenteita. Luettelossa on heti ensimmäisenä mainittu ”puurunkoiset seinärakenteet, joissa on valesokkeli”.

Paljolti näihin RT-kortteihin nojautuen on alettu esittää kovin suoria johtopäätöksiä rakenteiden kunnosta. Varsin helppo väittämä on, että koska valesokkeli on riskirakenne ja sen tekninen käyttöikä on jo saavutettu, niin rakenne pitäisi uusia, tai ainakin korjata uuden veroiseksi. Näinhän asia ei todellisuudessa suinkaan ole.

Myös asuntojen myyntiin ja etenkin niiden hinnoitteluun valesokkeli saattaa tuoda suuria ongelmia. Pankit voivat olla varsin kitsaita myöntämään korjauslainaa valesokkelitalolle etenkin, jos rakennuksen arvo jo muutenkin on alhainen. Tällaisia rakennuksiahan on paljon alueilla, joissa taloudellinen toimeliaisuus on heikkoa.

On erittäin tärkeätä ymmärtää, mitä teknisestä käyttöiästä ja riskiranteista puhuttaessa todella tarkoitetaan. Teknistä käyttöikää käsittelevässä RT-kortissa todetaan, että kun rakenteen tekninen käyttöikä on saavutettu, on tarkoituksenmukaista selvittää sen todellinen kunto sekä korjaus- tai uusimistarve. Todellisen kunnon selvittämiskeinoja ovat kuntoarvio ja kuntotutkimus. Selvitysten jälkeen rakenteen todellisesta kunnosta saadaan selkeä kuva. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuleeko rakenteelle tehdä kunnostavia toimia, vai voidaanko sen käyttöä turvallisesti jatkaa sellaisenaan.

Asuntokauppaa käsittelevässä RT-kortissa on todettu muun muassa, että riskirakenteeseen voi puutteellisen kosteusteknisen toteutustapansa vuoksi liittyä korostunut kosteusvaurioitumisen riski. Myös kosteusteknisessä toiminnassa ja vikasietoisuudessa voi olla puutteita. Riskirakenne ei kuitenkaan kaikissa olosuhteissa välttämättä vaurioidu, eikä rakenteen toimivuuteen liittyvä riski toteudu. Siksipä asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä selvitetään lattiatason ja maanpinnan matalin korkeusero ja arvioidaan voiko siitä aiheutua turmeltumisriski rakenteille. Mikäli rakenteen kunnosta ei saada riittävää varmuutta, niin tarkastajan on tuotava selkeästi esille lisätoimenpiteiden tarve. Sen jälkeen on sovittava millä tavoin ja kenen toimesta tarvittavat lisätutkimukset tehdään. Tulosten perusteella saadaan selkeä tieto rakenteen kunnosta ja voidaan tehdä päätelmät mahdollisista korjaustarpeista. Tämän jälkeen ei pitäisi olla enää mitään ongelmaa kaupasta sopimiseen, tai mikäli yhteistä näkemystä ei synny kaupasta luopumiseen.

Menettely valesokkelitalojen kosteusriskien hallintaan

Oheisessa kaaviossa on esitetty, millä tavoin valesokkelitalot on mahdollista saada hallintaan. Menettelytavat on jaoteltu neljään eri kategoriaan.

1. Valesokkeli, jossa ei ole havaittu vaurioita.
2. Valesokkeli, jossa on vaurioepäily esimerkiksi sokkelissa näkyvissä kosteusjälkiä, sisäilmassa havaittu hajua tai vesi lammikoituu sokkelin viereen.
3. Valesokkeli, jossa on jo havaittu selvä vaurio (kosteusjälkiä, laho, home, hajut sisäilmaan ym.).
4. Valesokkelitalo on asuntokaupan kohteena ja rakennuksen kunnosta halutaan saada selkeä tieto.

Rakenteiden kunnon selvittäminen tapauksissa, joissa ei ole havaittu vaurioita. Suosituksena on, että kohteen kunto selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan tai vähintäänkin tietävän talonomistajan toimesta. Oleellista on, että rakenteen todellisesta kunnosta saadaan luotettava tieto, minkä perusteella voidaan suunnitella ja tehdä mahdolliset kunnostustyöt toimivuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Parhaimmillaan tuloksena on, että rakenne toimii eikä kunnostustoimia tarvita. Tärkeätä on myös päättää tarkastusohjelmasta ja -toimista, joiden avulla rakenteen todellisen kunnon seuranta saadaan hallintaan.

Muissa tapauksissa tulee rakennuksen kunto tarkastaa pätevän asiantuntijan toimesta. Näitä ovat ainakin rakennusterveysasiantuntijat (RTA), kosteusvaurioin korjaustyön suunnittelijat ja rakennusfysikaaliset suunnittelijat, kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) kuten myös asuntokaupan kuntotarkastajat (AKK). Asiantuntijan pätevyys ja kokemus kannattaa varmistaa ennakkoon.

Kuntotarkastukseen ja kuntotutkimukseen on olemassa oppaita, joiden periaatteiden mukaisesti tutkimukset tulee tehdä. Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2016 oppaan nimeltään ”Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus”. Edellä jo mainittiinkin vuonna 2026 julkaistut asuntokaupan kuntotarkastusohjeet, joita voidaan käyttää työn tilaamisessa ja suorittamisessa.

Valesokkelitalojen kosteusvaurioriskien pienentäminen ennakolta on hyvin tärkeätä miltei kaikkien rakennusten kohdalla. Kuten edellä todettiin, niin valesokkelirakenteen vikasietoisuus, eli tässä tapauksessa kyky kestää ylimääräistä kosteutta, on varsin vaatimaton. Sen vuoksi ennakoivat toimenpiteet vaurioiden välttämiseksi saattavat olla hyvinkin tarpeellisia.

Ennakoivia kunnostustoimia

1. Tärkein kunnostustoimi on ohjata sadevedet pois sokkelialueelta kunnostamalla tai rakentamalla sadevesijärjestelmät: räystäskourut, syöksytorvet ja sadevesiviemärit tai kourut syöksytorvien alle ohjaamaan vedet riittävän kauaksi sokkelista.
2. Ulkopuolisen maanpinnan alentaminen ja maanpinnan kallistusten parantaminen sokkelista pois päin. Niskaojien tekeminen etenkin rinnetonteilla, joiden avulla voidaan pintavedet ohjata siten, etteivät ne kulkeudu sokkelin vierustalle.
3. Salaojien toimivuuden tarkistaminen, tai mikäli ne puuttuvat niiden rakentaminen silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi asiantuntijan tekemän arvion mukaan. Mikäli salaojatyöt käynnistetään, niin samalla kannattaa asentaa sokkelilevyt ja uusia routasuojaus. Myös ulkopuolen maanpinnan korkeustaso ja kallistukset tulee rakentaa toimiviksi. On syytä kuitenkin huomata, että puutteet salaojissa lopulta ovat melko harvoin kosteusvaurion ensisijaisena syynä.

Valesokkelin korjaaminen ja kengittäminen

Kun valesokkelirakenteeseen liittyvissä puurakenteissa todetaan olevan selkeitä kosteusvaurioita, niin joudutaan harkitsemaan puuseinän alaosan kunnostamista kengittämällä joko paikoitellen tai kokonaan. Näihin korjauksiin on olemassa yleisesti tunnettuja ja käytettyjä menetelmiä, kuten erilaiset metallikenkäratkaisut ja korottaminen kevytsoraharkoilla tai kevytvalulla. Metallikenkiä käytettäessä on syytä kiinnittää huomiota myös ratkaisujen stabiliteettiin, jotta talo pysyy pystyssä jatkossakin. Tarkempaa tietoa löytyy yritysten ja urakoitsijoiden nettisivuilta. Ympäristöministeriö on vuonna 2019 julkaissut oppaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaamisesta.

Rakennustarkkailijan artikkelista, Valesokkeli. Osa I. Millainen rakenne ja miten se pelittää, löytyy lisätietoa valesokkeleiden toimivuudesta ja niiden korjaamisesta.

• RT 103996/2026. Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje.
• RT 103997/2026. Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaajan ohje.
• RT 103765/2025. Kiinteistön keskimääräiset tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Rakennustekniikka.
• RT 103766/2025. Kiinteistön keskimääräiset tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Talotekniikka.
• Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö, ympäristöopas 2016. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4626-8
• Kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019/18. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-024-8
• Seuraavilta nettisivuilta on löydettävissä päteviä kuntotutkijoita ja muita alan ammattilaisia:
• Fise. https://www.patevyyspalvelu.fi/registry
• Eurofins, Expert Service. https://sertifikaattihaku.fi/