(Päivitetty Roti-raportin osalta 8.3.2025)

Yleiseen käyttöön on tullut käsite korjausvelka. Ajatuksena on se, että jos rakennuksiin ei tehdä joillakin perusteilla laskettua määrää korjaustoimia vuosien myötä, niin rakennuksen kunto heikkenee tavoitetasoon verrattuna. Korjausvelka on siten teoreettinen käsite, mutta itse korjaustarve on totisinta totta. Väittäisinpä, että melkoinen osa rakennusten vaurioista johtuu korjauksen/ylläpidon laiminlyönnistä. Jos vaikkapa koulua on käytetty runsaat neljäkymmentä vuotta tekemättä siihen merkittäviä korjauksia, niin johan siinä alkaa ongelmia esiintyä: ilmanvaihto on aivan riittämätön, katot vuotavat, pesutilojen seinät ja lattiat kostuvat, salaojat ovat tukossa ym. ym. Sisäilma- ja kosteusvauriot ovat silloin totisinta totta.

Esimerkiksi Oulun kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka on 110 miljoonaa euroa ja perusparannustarve 228 miljoonaa euroa (Kaleva 20.11.2014). Oulun kaupungin rakennukset vanhenevat runsaalla 20 miljoonan euron edestä joka vuosi. Jotta asiat saataisiin hallintaan pitäisi kunnostuksiin laittaa tulevina vuosina keskimäärin 32 miljoonaa euroa. Toteutunut summa on vain 15 – 20 miljoonaa euroa vuosittain, joten ei ole suuri yllätys, jos jatkossakin tullaan taistelemaan kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kanssa. Sama tilanne on liki kaikissa kunnissamme. Lukemat on päivitetty Oulussa (Kaleva 17.9.2015) kuten myös muissa isoimmissa kunnissa. Päivityksen mukaan Oulussa velka on kasvanut liki 120 miljoonaan ja toteutuva korjaussumma alentunut 13 – 15 miljoonaan. Eli huono on yhtälä rakennusten toimivuuden ja palvelukyvyn kannalta. (päivitys 17.9.2015)

Suomen rakennetun omaisuuden tila, ROTI 2025-raportti

Vuodesta 2007 on Suomessa julkaistu  joka toinen vuosi Roti-raportti, jossa tarkastellaan rakennetun omaisuuden tilaa. Uusin raportti julkaistiin maaliskuussa 2025.

Suomen rakennuskannan (talokannan) tekninen arvo on 540 mrd. €, josta pientalojen ja rivitalojen arvo on 206 mrd. € ja asuinkerrostalojen 109 mrd. € ja kaikkien muiden rakennusten arvo 225 mrd. €.

Korjausvelka tarkoittaa Roti-raportin mukaan rakennuksen nykykunnon arvon ja optimikuntotason arvon erotusta. Optimikuntotasona on käytetty 75 %:n arvoa uudisrakennuksen tasosta. Tällä perusteella koko talokannan korjausvelka vuonna 2023 olisi 94 mrd. €. Tärkeätä on huomata, että velka on kasvanut jatkuvasti, mikä tarkoittaa sitä, että rakennukset ovat heikentyneet niin käytettävyydeltään kuin kunnoltaankin. Ehkäpä hieman lohdullista on, että asuinrakennukset näyttäisivät olevan muita rakennuksia paremmassa kunnossa, mutta korjaustarvetta sielläkin on. Asuinrakennusten kuntotaso on noin 68 % ja muun rakennuskannan noin 60 %.

Tulevina vuosina rakennusten korjauksiin pitäisi satsata noin 15 mrd. € vuosittain, mutta tästä on jääty ja ollaan jäämässä jälkeen. Näin ollen rakennuskannan kuntotaso tulee vain entisestään alenemaan. Erityisen mausteensa asiaan tuovat hyvinvointialueiden rakennukset, joiden ikä on melko korkea ja hallinnollinen tilanne vielä osin avoin. Myös kasvukeskusten ulkopuolella olevien rakennusten arvo näyttäisi sulavan käsiin.

Roti-raporteista löytyy paljon tietoa koko rakennetun ympäristön nykytilasta. Kannattaa tutustua.

https://ril.fi/ril-tapahtuma/roti-2025/mika-on-roti/

Tilastokeskus tarkkailee myös korjausvelan kehittymistä:

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/hoitaako-korjaaminen-korjausvelkaa/